Lääkekannabiksen viljely yleistyy Euroopassa.
Tanska laillisti lääkekannabiksen kasvatuksen vuoden alussa. Tänä vuonna joukkoon liittyi Portugali.
Muista EU-maista viljelyn ovat aiemmin sallineet Itävalta, Tšekki ja Saksa. Alankomaissa ja Italiassa valtio tuottaa kasvia itse lääkeyritysten ja apteekkien tarpeisiin (MT 21.9.). Kysyntä ylittää silti tarjonnan.
Nyt mukaan buumiin haluaa suomalainen kasvihuonetuottaja Ansari.
Pian 50-vuotias Ansari-yhtymä on Luumäen isoimpia työllistäjiä ja liikevaihto pyörii kahdeksan miljoonan euron tietämillä.
Ansarin toimitusjohtaja Pasi Hakkarainen tuntee yhtiön läpikotaisin. Hän on työskennellyt sekä tuotannon että hallinnon puolella, yhteensä liki 40 vuotta.
Leikkoruusu oli aikoinaan yhtiön päätuote, mutta afrikkalainen tuontiruusu teki sen viljelystä kannattamatonta. Nyt talvisesongin pääpaino on joulutähdissä.
Seuraava muutos voisi olla lääkekannabis. ”Olemme olleet kaksi vuotta kiinnostuneita asiasta. Se on selkeästi tulevaisuus.”
Koska EU-alueella lääkekannabista tuotetaan jo, Hakkaraisen mielestä ei ole syytä olla kokeilematta samaa Suomessa.
”EU:ssa pitäisi olla kaikille samat säännöt. Lääkekannabis voisi olla kotimainen laatutuote. Kohta pillerit tuodaan muualta ja meidän etsikkoaika meni ohi.”
Hakkaraisen mietteissä siintää tuote, joka tehtäisiin ruukusta lääkepurkkiin asti Suomessa.
Lääkekannabis on Suomessa laillinen – joskin harvoin määrätty – lääke, mutta viljely on yhä laitonta.
Kipulääkkeenä käytettävän vahvan opioidin, oksikodonin, käyttö on sen sijaan yleistynyt viime vuosina, kertoo Helsingin Sanomat (25.11.). Viime vuonna sitä määrättiin 45 000 suomalaiselle.
Kuten muutakin maataloutta, suomalaista kasvihuonetuotantoa prässää armoton hintakilpailu.
”Päätuotteemme tuottajahinta oli vielä vuonna 2003 kaksi euroa. Nyt hinta on romahtanut alle puoleentoista euroon.”
Miksei tuonti jyräisi myös lääkekannabiksessa?
Tanskassa työskennellessään Hakkarainen teki noin sata kasvihuonevierailua vuodessa. Hänen mukaansa suomalaisilla on useampikin etulyöntiasema lääkekannabista ajatellen.
Osaamisesta kertovat kotimaisten kasvihuoneiden korkeat satotasot. ”Suomessa tiedetään, mitä on valoviljely.”
Viranomaisvalvonta on myös tarkkaa.
Lisäksi biologinen torjunta on kehittynyttä. Ansarin kasvihuoneissa 75 prosenttia torjunnasta tehdään ilman kemikaaleja. Käytössä on useita eri hyönteislajeja. Tuholaisiin purevat myös pakkastalvet.
Ansarin kaltaisissa moderneissa kasvihuoneissa on lääkekannabista ajatellen valmista infrastruktuuria, kuten pimennysverhot.
Valoisien kesäöiden maassa kasvit tarvitsevat keinotekoisen yön.
Lääkkeen tuotannolta vaaditaan myös jotakin, minkä ammattimainen kasvihuoneyrittäjä hallitsee: ehdotonta tasalaatuisuutta.
Kävelemme liukuoven eteen ja Hakkarainen vetäisee sen kevyesti auki.
Edessämme levittäytyy tuhansien kasvien punainen matto. Kasvatuspöydät ovat täynnä kukoistavia joulutähtiä, kasvihuone toisensa jälkeen.
Hän lupaa, että saamme kierroksen aikana nähdä niitä enemmän kuin tarpeeksi.
Toisen liukuoven takaa aukeaa näky Ansarin kaikkein pyhimpään. Täällä Hollannista tuodut mikrolisätyt emotaimet juurrutetaan ja niistä otetaan pistokkaita. Menetelmällä varmistetaan emotaimien kasvitauti- ja tuholaisvapaus.
”Toiminta on luvanvaraista eikä sitä Suomessa tee kukaan muu.”
Lääkekannabiksesta puhuttaessa päihde- ja lääkekäyttö toisinaan sekoittuvat. Hakkaraista pilvi ei kiehdo.
”En ole koskaan pössytellyt. Ajattelen taloudellisesta puolta. Jos lääkekannabiksella saadaan kipua pois järkevällä tavalla, niin hienoa.”
Siitä, mitä sosiaalisessa mediassa asiasta puhutaan, Hakkarainen viis veisaa. Vakuudeksi hän näyttää 39 euron puhelintaan, jolla nettiin ei edes pääse.
Ansari ei ole ainoa lääkekannabiksesta kiinnostunut. Elokuussa perustettu Lepaan AHT haluaisi perustaa uuden sukupolven viljelytehtaita, joissa viljeltäisiin myös lääkekannabista (MT 12.10.).
Myös Kauppapuutarhaliitto haluaa lääkekannabiksen suomalaisiin kasvihuoneisiin (MT 21.9.).
Konopti International -yhtiö viljeli viime kesän koepalstalla Finola-öljyhamppua, jonka avulla se keräsi viljelytietoa lääkekäyttöä ajatellen. ”Kun suunnitelmat etenevät, aloitamme ympärivuotisen tuotannon kasvihuoneessa. Tarkoitus on mennä kansainvälisille markkinoille”, sanoo yhtiön perustanut Mikko Laajola.
Pisimmällä viljely on Kanadassa. Tanskassa lääkekannabista tuottavalle Mads Pedersenille kasvihuoneita suunnitellut kanadalainen yhteistyökumppani on tiedustellut myös Ansarin kiinnostusta asiaan.
”Ikää on jo sen verran, ettei tähän tarvitse suhtautua tunteella. Jos se ei mene, ei mene. Mutta samalla hukataan tilaisuus”, Hakkarainen virkkoo.
”Miksi Suomessa sanotaan ensimmäisenä ei? Jos näyttää, ettei lääkekannabiksella saavuteta haluttuja hyötyjä, kielletään se.”
