Jälkiversonta on venähtänyt reilusti pidemmäksi kuin vanha kasvusto. Kuva: Johannes Tervo
"Jälkiversontaa ei ole koskaan ollut näin paljon" – Tapio Vanhalan ohrapellossa jälkiversot ovat venähtäneet 30 senttiä pidemmiksi kuin vanha kasvusto
Elokuu vetelee viimeisiään, viljapeltojen pitäisi hehkua kypsän keltaisina. Nyt on toisin: vihreä väri hallitsee myös Tapio Vanhalan viljelyksiä Vähässäkyrössä.
”Pellossa on nyt kaksi satoa samaan aikaan”, Tapio Vanhala sanoo. Ohrapellon vanha kasvusto on tuleentunut. Jälkiversonta on aivan vihreää. Kuva: Johannes Tervo”Jälkiversontaa ei ole koskaan ollut näin paljon”, maanviljelijä Tapio Vanhala sanoo esitellessään kotitalonsa vieressä aukeavaa peltoa Vähänkyrön Järvenkylässä.
Tällä lohkolla kasvaa norjalaisperäistä Rødhette-ohraa.
Uusi sato eli jälkiversonta on noin 30 senttiä pidempää kuin alkuperäinen kasvusto.
”Täältä se vanhempi sato löytyy”, Vanhala sanoo taivutellessaan jälkiversoja edestä pois.
Vanhan kasvuston ohra on tuleentunutta, tähkät ovat kivikovia.
Jälkiversonnan syyt piilevät kesän säissä. Kesäkuun helteet kuivattivat pellot, kosteus loppui kesken ja kasvusto alkoi valmistua liian aikaisin. Sen jälkeen tulivat sateet, jotka käynnistivät kasvun uudestaan.
”Tänään ei puida”, Tapio Vanhala totesi maanantaiaamuna. Pilvimatto verhosi maisemaa. Sade ropisi konehallin kattoon. Kuva: Johannes TervoOhran kanssa ei nyt auta muu kuin odottelu, Vanhala tuumii.
”Katsellaan pari viikkoa, kuinka tuleentuminen edistyy.”
Rasvaa koneeseen puintisäitä odotellessa. ”Vuoden 2016 mallia”, Tapio Vanhala kertoo Comia C 10 -leikkuupuimurin iän. Hän on isännöinyt tilaa vuodesta 2012. Kuva: Johannes TervoJälkiversonnan määrä vaihtelee jonkin verran maalajeittain.
”Eniten sitä on kovilla savimailla."
Vehnässä jälkiversontaa on vähemmän kuin ohrassa.
”Lumisade keskeytti kylvöt 8.5.”, Tapio Vanhala tarkistaa tämän kasvukauden muistiinpanoistaan. Lumi pysyi maassa melkein viikon. Kylvöjä pystyttiin jatkamaan vasta toukokuun 14. päivänä. Muistiinpanot kertovat myös, että härkäpapu kylvettiin vappuaattona. Vapunpäivänä oli vuorossa vehnän kylvö. Ohraa päästiin kylvämään toukokuun viidentenä. Kylvöt lopetettiin toukokuun 18. päivänä. Kuva: Johannes Tervo”Puinnit saattavat venyä lokakuun alkupuolelle", Vanhala arvioi.
"Viime vuonna kaikki oli puitu syyskuun 20. päivään mennessä.”
”Vuorokauden aikana vettä on tullut toistakymmentä millimetriä", Tapio Vanhala kertoi maanantaiaamuna. Tällä alalla kasvaa norjalaisperäistä Rødhette-ohraa. Kuva: Johannes TervoToistaiseksi Vanhala on puinut vasta parikymmentä hehtaaria Wappu-kevätvehnää.
”Tänä vuonna vehnää on kaikkiaan viitisenkymmentä hehtaaria, ohraa noin 150 hehtaaria ja härkäpapua kymmenkunta."
Viime vuonna ohraa tuli parhailta hehtaareilta 8 900 kiloa.
”Se on aivan huippusato. Huonoimmillaan ohran hehtaarisato on paikoittain jäänyt kolmeen tuhanteen kiloon.”
Kyrönmaan viljapelloilla nähtiin jo varhain, että huippusadot voi tänä kasvukautena unohtaa.
”Vehnäsadon määrä jää ainakin kolmasosan, paikoin jopa puolet pienemmäksi kuin normaalivuonna. Laatu on vielä arvoitus.”
Vehnän Vanhala myy leipäteollisuudelle.
Ohra kasvaa rehuksi. Normaalivuosina suunnilleen puolet ohrasadosta menee myyntiin, ja toinen puoli käytetään omalla tilalla. Vanhalalla on lihasikoja noin 900.
Lue lisää:
Kevätviljojen massiivinen jälkiversonta lisää kuluja mutta ei satoa
Puimureita yhä useammalla syysviljapellolla; kevätviljojen jälkiversonta aiheuttaa ongelmia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
