Pälvisilsaa todettu liperiläisiltä nautatiloilta – "Ehdottomasti yleisin tapa on ostaa se eläimen mukana"

Ternivasikoiden välitys vasikkakasvattamoon on pälvisilsan kannalta riskin paikka. Kuva: Kari Salonen

Pälvisilsaa on liikkeellä Pohjois-Karjalassa. Sitä on todettu useilta liperiläisiltä nautatiloilta. Kyse on Trichophyton Verrucosum -sienen aiheuttamasta taudista, jota tavataan yleensä naudoilla. Asiasta kertoi ensiksi Karjalainen.

Tauti on zoonoosi, eli se voi tarttua myös ihmisiin. Ihmisillä pälvisilsa aiheuttaa kivuliasta, kutisevaa ihottumaa. Pälvisilsa leviää kosketustartuntana eläimestä toiseen, mutta voi levitä myös esimerkiksi vaatteiden välityksellä.

Naudoilla pälvisilsa näkyy iholla pyöreinä, reunoiltaan leviävinä, karvattomina läiskinä. Sienen itiöt voivat säilyä navetassa useita vuosia ja nauta voi levittää tautia vielä pitkään oireiden hävittyä. Itämisaika taudille on kolme viikkoa.

"Ehdottomasti yleisin tapa saada tartunta on ostaa se eläimen mukana", kertoo Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho. "Vasikkakasvattamoissa pälvisilsa tahtoo olla ongelma. Lypsykarjatilalla eläimet saattavat olla oireettomia, mutta tartunnalle herkkien eläinten keskuudessa tauti puhkeaa."

Eläinkauppaa käyvien onkin syytä varmistua, ettei lähtötilalla ole pälvisilsaa.

Tarvittaessa ostoeläimet tulee rokottaa ennen tilalle tuontia sekä siirtää karanteeniin ja pestä pälvisilsaan tehoavalla aineella ennen siirtoa muiden eläinten luokse.

Pälvisilsatilannetta seurataan tiloilla Naseva-käyntien yhteydessä. Jos eläin on hankittu Nasevan piirissä olevalta tilalta, eläinlääkäri saa sen kautta terveystodistuksen. Tautia todetaan Suomessa vuosittain 20–30 uudella tilalla. Ruotsissa pälvisilsa on selvästi yleisempi. Norjassa tauti on saatu vastustustoimien ansiosta huomattavasti vähenemään.