Luomupeltoja on idässä rutkasti enemmän kuin lännessä ‒ alueelliset erot ovat isot, tässä syyt

Suomi ei saavuttanut tavoitetta 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä. Uutena tavoitteena on kasvattaa luomuviljelyalaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kuva: MT:n arkisto

Luomupeltoalat vaihtelevat merkittävästi maakuntien välillä.

Luomutuotantoalan osuus on merkittävästi suurempi itäisessä Suomessa, välillä 15–25 prosenttia. Pohjois-Karjala yltää ainoana maakuntana yli 25 prosentin pinta-alaan.

Läntisessä Suomessa luomutuotantoalan osuus jää alle 15 prosentin.

Väitöskirjatutkija Susanna Kujala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista on tutkinut tekijöitä, jotka vaikuttavat alueellisiin eroihin.

Korkeimpia luomuosuuksia omaavia maakuntia yhdistää Suomessa muun muassa pitkä perinne luomutuotannon parissa, alueen maidontuotantovaltaisuus sekä tukien tärkeys luomuun siirryttäessä.

Muita selittäviä tekijöitä ovat muun muassa tilojen keskimääräistä suurempi koko sekä keskimääräistä monipuolisemmat markkinat.

”Keskimääräistä alhaisempia luomuosuuksia selittävät esimerkiksi alueen viljanviljelyvaltaisuus, tukien merkityksen vähäisyys luomuun siirtymisen syissä sekä pitkän luomuperinteen puuttuminen alueelta”, kertoo Kujala Luomuinstituutin tiedotteessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin sekä luomutuottajille lähetetyn kyselyn tuloksia, kirjallisuutta että virallisia tilastoja, joita tarkasteltiin kvalitatiivisen vertailevan analyysin avulla.

Vuonna 2020 luomualan osuus oli Suomessa noin 14 prosenttia.

Suomi ei siis saavuttanut tavoitetta 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä. Uutena tavoitteena on kasvattaa luomuviljelyalaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

EU:ssa on pyritty edistämään ruokajärjestelmien kestävyyttä sekä maaseutualueiden kehitystä luomutuotantoalaa lisäämällä.