Tätä voi miettiä, kun virittelee taas auroja traktorin perään
Suorakylvön pioneereihin kuuluva saksalais-chileläinen tutkija Rolf Derpsch ryhtyi tutkimaan aihetta jo yli 50 vuotta sitten Etelä-Amerikassa, kirjoittaa Veikko Niittymaa.
Suorakylvöä on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Kuva: Markku Vuorikari14.10.202518:01
Syyskuun lopulla MTV kertoi aamu-uutisissa hiilen sitomisesta ja ilmatieteenlaitoksen tutkimuksista. Siinä todettiin, että muokkauksen vähentäminen ja aluskasvit auttavat sitomaan hiiltä maahan. Ei uutta auringon alla. Vastaavia tuloksia on saatu vuosikymmenten ajan, mutta hyvä kun tutkitaan.
Maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa tasaista nousua kaikista jarrutustoimista huolimatta. Syyskuun lopulla CO2:n määrä oli 426 miljoonasosaa, kolme enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Saman verran on noustu vuosittain koko mittaushistorian ajan 1960-luvun alusta.
Ellei fossiilisten polttoaineiden käyttö vähene radikaalisti, hiilidioksidin määrä ilmassa kasvaa. Se näkyy jo jokaisen arjessa. Viime talvi oli lähes lumeton etelässä ja samaan on syytä tottua tulevina vuosina, kun ilmasto lämpenee edelleen. Kesällä säät heittelivät laidasta laitaan, sekin tyypillistä ilmastonmuutokselle. Hiilen sitominen viljelysmaahan on pikkujuttu öljyn pumppaamiseen verrattuna.
Ryhdyin kaivamaan MTV:n uutisen innoittamana vanhoja, tietokoneelle joskus tallentuneita tietoja. Suorakylvön ja siis hiilensidonnan pioneereihin kuuluva saksalais-chileläinen tutkija Rolf Derpsch ryhtyi tutkimaan aihetta yli 50 vuotta sitten Etelä-Amerikassa.
Suorakylvön ja siis hiilensidonnan pioneereihin kuuluva saksalais-chileläinen tutkija Rolf Derpsch ryhtyi tutkimaan aihetta yli 50 vuotta sitten Etelä-Amerikassa.
Derpsch korostaa suorakylvön ja kerääjäkasvien lisäksi viljelykiertoa, kokonaisuutta. Hiilen sitomisesta ei alkuaikoina puhuttu, vaan pellon viljavuudesta, biologisesta monimuotoisuudesta ja multavuudesta. Samasta asiasta on kuitenkin kyse.
EU:ssa ja myös Suomessa korostetaan uudistavaa viljelyä. Se on yksi tutkimusrahoituksen lempilapsista. Kun vertaa Derpschin tekstejä vuosikymmenten takaa uudistavan viljelyn oppeihin, eipä niissä juuri eroja ole.
Derpschiä ajoivat eteenpäin myös muut asiat. Etelä-Amerikassa kuten Paraguayssa pientilat olivat ahtaalla. Niillä ei ollut varaa hankkia muokkauskoneita, jolloin suuritilojen omistajat tarjosivat apua. Se oli kuitenkin niin kallista, ettei pienviljelijöille jäänyt juuri mitään. Derpschin tarjoamalle kyntämättömälle vaihtoehdolle oli tilausta ja suorakylvöala kasvoi nopeasti.
Sitä voi miettiä, kun auroja taas syksyllä viritetään traktorin perään.
Kirjoittaja on Suomalaisen Maaseudun kolumnisti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
