Sikaloilla taassynkkä vuosi
Suomalaisen sikaketjun vaikeudet eivät hellittäneet vielä vuoden 2012 lopullakaan.
”Porsashomma keikahti käsille syyskuussa. Tavaraa ei ole saanut kaupaksi, joten paikat ovat täynnä eikä raha kierrä”, ilmajokelainen Tero Ojala manaa.
Hänen mielestään ongelman ydin on kankea markkinatalous.
”Euroopassa hinta kävi jo reilusti korkeammalla, mutta meille muutokset tulevat liian hitaasti.”
MTK:n sikajaoston puheenjohtajana toimiva Ojala toteaa, että jo muutaman kuukauden paremmalla hinnalla olisi parannettu tuottajien ahdinkoa reilusti.
”Luulen, että pärjäisimme paremmin, jos menisimme mukaan Euroopan sykleihin.”
Nyt oman tilan talous näyttää paperilla kohtuulliselta, mutta kassavaje on kova. ”Mitään ei saa hajota tai mennä pieleen.”
Ojalan epäilee, että kukaan sikatuottajista ei ole tehnyt tulosta vuonna 2012. ”Tämä on ollut vaikeampi vuosi kuin mikään aiempi.”
Ojala veikkaa, ettei sika-alalla päästä juuri plussalle ensi vuonnakaan.
”Voi se olla kuitenkin parempi vuosi, uskon niin.”
Tuottaja on tyytyväinen, että teurastamot ovat havahtuneet kotimaisen raaka-aineen merkitykseen.
Atrian uusi hinnoittelu tasoittaa hänen mukaansa tilojen välisiä eroja, ja ottaa myös yhdistelmäsikalat positiivisesti huomioon.
”Peltojen hinnat eivät ole niin villit kuin vuosi sitten ja vuokrataso on ehkä hieman laskenut”, Ojala pohtii vuoden 2012 hyviä puolia.
Tulevaisuudessa häntä houkuttaisi lihasikalan rakentaminen.
Tilalla on nyt 220 emakkoa ja 400 lihasikapaikkaa. Välitysporsaat menevät naapuritiloille. ”Loppukasvatuksessa samalla tilalla olisi selviä etuja.”
Tässä taloustilanteessa rakentaminen ei kuitenkaan ole vakavasti harkinnassa, vaikka Atria juuri lupasikin investointilisää.
Ojala arvioi, että sikatalouden tulevaisuuden suurimmat uhkat ja samalla mahdollisuudet liittyvät ympäristöpuoleen.
”Miten esimerkiksi separointi kehittyy ja ravinteiden hyötykäyttö helpottuu. Lietteen kuljetus pitkälle ei ole järkevää, eikä biokaasuun voi luottaa.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
