Paimenkoira kelpien suosio kasvaa – aiemmin paimennuskisoissa nähtiin vain yksi koirarotu

Kelpie on jakautunut voimakkaasti kahteen linjaan. Working kelpietä jalostetaan paimennusominaisuuksien perusteella, kun taas australiankelpie on harrastus- ja näyttelykoira. Kuva: Markku Vuorikari

Kaisa Hilska on juuri tullut kotiin Ruotsista workinkelpieiden mestaruuskilpailuista.

"Tänä vuonna sain itse nuorilla koirilla mukavia onnistumisia, vanhemmilla oli enemmän epäonnea matkassa. ", Hilska kertoo kisakuulumiset.

Kelpie on alun perin Australiasta kotoisin oleva paimenkoirarotu. Workingkelpie on australiankelpien työlinjainen rotutyyppi.

Hilskalla on lammas- ja nuorsonnitila Liedossa miehensä Jonin kanssa. Hilska kasvattaa kelpieitä, kouluttaa paimenkoiria ja toimii eläintenkouluttajana. Hän ei pidä bordercollieita täysin ylivertaisina paimennuksessa.

"Toki bordercollie on yli kymmenen kertaa suurempi rotu rekisteröintimääriltään Euroopassa, joten on luonnollista, että niitä on täällä kilpailuissa enemmän."

Hilskan mukaan kelpieitä on Suomessa vielä niin vähän, että niitä pääsee vasta harvoin näkemään kilpailuissa. Yksittäisistä kilpailuista hyviä sijoituksia on kuitenkin tullut kaikissa tasoluokissa, Hilska kertoo. Rodun suosio on selvässä kasvussa.

Kelpie ja bordercollie ovat paimennuksen kaksi valtarotua. Bordercollie on valtarotu Euroopassa, kun taas kelpie Australiassa. Molemmilla roduilla on omissa maissaan omat kilpailusarjat. Rotujen työskentelytyylit eroavat Hilskan mukaan hieman toisistaan.

"Brittien saarten maastossa tarvitaan tarkasti ohjattavaa, herkästi reagoivaa koiraa. Australiassa on enemmän todella isoja tiloja ja isoja lammasmääriä, ja hieman itsenäisemmin ajatteleva kelpie on kehittynyt niihin oloihin."

Vaikka molemmat rodut pystyvät kilpailemaan molemmissa sarjoissa, soveltuu eurooppalainen kilpailurata Hilskan mielestä hieman paremmin bordercollielle ja australialainen rata taas tuo kelpieiden parhaat puolet paimennuksesta esiin.

"Mutta loppupeleissä eniten on kiinni ohjaajan taidoista ja kyvyistä ja siitä, onko sopiva koirayksilö sattunut kohdalle", Hilska huomauttaa.

Hilskan mukaan Suomessa haasteena on enemmänkin se, että ammattimaisia paimenkoiraohjaajia ei juuri ole. Näin koiria ei myöskään näy niin paljon kilpailuissa.

"Suurin osa kelpieistä on tiloilla ihan vaan arkitöissä."

MT uutisoi 28. heinäkuuta paimennuskoirista ja paimennuksen MM-kisoista. Jutussa kerrottiin, että kolmannessa eli parhaassa paimennusryhmässä kilpailee vain bordercollieita. Suomessa kolmosluokassa kilpailee myös muutamia kelpieitä.

Kolmas luokka on Suomen Paimenkoirayhdistyksen tiedotusvastaavan Anne Konstin mukaan avoin kaikille rodusta, iästä ja ohjaajasta riippumatta.

Koiran ohjaajalla on päätäntävalta, missä luokassa koira kilpailee.

”Suomessa ei vielä ole kelpieitä, jotka kilpailisivat korkeista sijoituksista kolmosluokassa. Mutta kelpieiden taso on kyllä noussut”, Konsti kertoo.

Kelpieiden pienet määrät Suomessa vaikuttavat Konstinkin mielestä kilpailuissa menestymiseen. Hän ei kuitenkaan usko, että paimennuskilpailut Euroopassa suosivat bordercollieita.

Paimennuksen MM- ja EM-kilpailuissa ei ole bordercollien lisäksi näkynyt muita rotuja. Arvokisoihin pääsyyn vaaditaan menestymistä paimennuksen kolmosluokassa.