Marjatalous toimii ulkomaisten poimijoiden varassa
Teollisuuden käyttämistä luonnonmarjoista 70–80 prosenttia on ulkomaalaisten poimijoiden keräämiä. Ruotsissa vastaava osuus on 95 prosenttia.”Suomessa on sinnitelty kotimaisten marjanpoimijoiden turvin huomattavasti pidempään kuin länsinaapurissa”, Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio kertoo.
Moision mukaan vain kotimaista työvoimaa käyttävien yritysten on hyvin vaikeaa löytää marjastajia, jotka ovat halukkaita poimimaan marjoja myyntiin.
Vielä 1990-luvulla suurin osa ulkomaalaisista marjanpoimijoista tuli Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Thaimaalaisia marjastajia Suomeen alkoi tulla vuonna 2005. Nykyisin thaipoimijoita vierailee Suomessa tuhansia.
Suomalaiset poimivat kotitarpeeseen
Luonnonmarjojen talteenottoaste vaihtelee maan eri osissa 3–13 prosentin välillä, selviää Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä tekemästä tutkimuksesta.
”Ulkomaalaiset marjanpoimijat eivät ole lisänneet marjojen talteenottoa kokonaisuudessaan, mutta suomalaisten kiinnostus poimia marjoja teollisuuden käyttöön on vähentynyt”, kertoo metsäekonomian professori Olli Saastamoinen Itä-Suomen yliopistosta.
Mustikan kokonaissato vuosina 1997–2008 on vaihdellut 92 ja 312 miljoonan kilon välillä.
”Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta mustikan talteenottoaste on pysynyt 5–6 prosentin tuntumassa”, Saastamoinen kertoo.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten marjastusinto ei kuitenkaan ole laskenut, kuten muissa Pohjoismaissa. Noin 60 prosenttia väestöstämme kertoo marjastavansa joka vuosi.
”Erityisesti mustikan terveyshyötyjen tiedostamisen myötä suomalaiset ovat innostuneet taas marjastamaan”, Saastamoinen kertoo. Suomalaiset poimivat marjoja lähinnä omaan käyttöön.
Toisen maalla saa tehdä bisnestä
Monin paikoin ulkomailta tuleviin marjanpoimijoihin on jo totuttu, mutta yksittäisiä maanomistajia kismittää se, että poimijat tulevat liian lähelle asutusta.
”Asia ei ole iso, mutta ärsyttävä”, sanoo ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä.
Monia maanomistajia harmittaa myös se, että heidän maallaan käydään jokamiehenoikeuksien nojalla laajamittaista liiketoimintaa.
”Lainsäädäntö on selvä: toisen maalla saa tehdä bisnestä ja sitä jopa suositellaan”, Tuunanen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
