"Mullistava munaus" nousi jälleen pinnalle – Ilmastonmuutos teki ruokohelvestä ajankohtaisen
Ruokohelpeä voitaisiin Luken arvioiden mukaan viljellä jopa 140 000 hehtaarilla, kunhan sadolle löytyy käyttöä.
Ruokohelpi kasvukaudella. Kasvusto korjataan vasta seuraavana keväänä. Kuva: Kari Salonen"Mullistava ruokohelpi oli munaus", oli otsikoitu MT:n etusivun juttu 10.11.2017. Jutun aiheena olivat takavuosien uutuudet, joista piti tulla tulevaisuuden maatalouden menestystarinoita Suomessa.
Ruokohelpi oli jutussa niputettu samaan joukkoon yömaidon, nutrian, energiapajun ja camelinan kanssa.
Suurin osa näistä vaipui vain unohduksiin.
Paitsi ruokohelpi: se nousee uskollisesti pinnalle kuin ongenkoho kesäisen järven pinnalle.
Viimeksi ruokohelvelle maalattiin uutta tulemista työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tilaisuudessa 28.2. Tilaisuudessa esiteltiin keinoja, joilla Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
Maataloudessa keinona olisi muun muassa siirtää 140 000 hehtaaria turvemaita ruokohelven viljelyyn.
Määrä on huomattavan iso verrattaessa sitä Vapon runsaan vuosikymmenen takaiseen tavoitteeseen, joka oli ruokohelven viljelysopimus 40 000 hehtaarille vuoteen 2015 mennessä.
Se ylittää myös reippaasti maa- ja metsätalousministeriön tavoitteen. Ministeriö tavotteli niin ikään vuoteen 2015 mennessä 100 000 hehtaaria ruokohelpiviljelmiä.
Ehdotus 140 000 hehtaarista sisältyi Luonnonvarakeskus Luken laatimaan selvitykseen, jossa arvioitiin maa- ja metsätalouden mahdollisuuksia toisaalta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta sitoa hiiltä ilmakehästä.
MT kysyi Luken tutkimusprofessorilta Kristiina Reginalta, mitä käyttökohteita 140 000 hehtaarin ruokohelpisadolle olisi mahdollista löytyä.
Reginan mukaan ruokohelvellä voitaisiin esimerkiksi korvata turve kasvatusalustojen raaka-aineena (MT 1.3.).
Lue myös
Takavuosien energiakasvi toimisi kuivikkeena – turve voitaisiin korvata ruokohelpipelletillä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
