Heikko sato tyhjentää kotimaan viljavarastot – lannoitepulasta huolimatta ensi vuonnakin tarvitaan laadukasta satoa

Juuso Joonan mukaan markkinatilanteen ja maan rakenteen kannalta olisi erittäin kannatettavaa kylvää enemmän syysöljykasveja. Kylvämällä keväällä yksivuotisen välikasvin saa viljelykierron käännettyä niin, että pelto on ajoissa valmis aikaisen kylvön vaativan syyskasvin kylvöön. Kuvassa syysrypsin kylvöä, kuvituskuva. Kuva: Sanna Vornanen

Viime kevään märkyys ja kesä–heinäkuun ennätyksellinen hellejakso, edellisen vuoden sateisenkolea heinäkuu ja viimeistään tänä syksynä ennätyksellisiksi paisuneet lannoitteiden hinnat ovat herättäneet viljelijät arvioimaan kriittisesti tilannetta, johon kasvinviljely on ajautunut.

Valtaosa viljelijöistä ymmärtää jo sen, että maan kasvukunnosta huolehtiminen on ehdottoman tärkeää, jotta satoa saadaan myös äärevissä säissä. Ravinteiden täysipainoinen hyödyntäminenkin vaatii, että maan rakenne on kunnossa.

Näin tiivistää agronomi Juuso Joona.

MT kysyi kasvintuotannon asiantuntijoilta, millä eväillä monin paikoin jopa äärimmäisen heikon sadon tuottaneesta kasvukaudesta 2021 suunnataan seuraavaan kasvukauteen – tilanteessa, jossa tuotantopanosten hinnat ovat ennätykselliset.

”Vaikka lannoitteet olisi hankittu edulliseenkin aikaan, niitä pitää kohdella yhtä arvokkaina kuin mitä ne tällä hetkellä ovat”, ohjeistaa ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että panokset kannattaa kohdistaa hyville lohkoille.

Kotimaiset viljavarastot ovat tyhjentyneet ja laadukasta satoa tarvitaan. Siksi tavoitteeksi kannattaa asettaa hyvä sadon määrä ja laatu niiltä lohkoilta, joilta satovastetta on odotettavissa.

Yksi tilannetta monin tavoin korjaava toimenpide näkyy jo maaseutumaisemassa, Joona huomauttaa.

”Syysviljoja on otettu kiertoon huomattavasti aiempaa enemmän.”

Toki valtaosa siitä on vehnää, Joona lisää ja huomauttaa, että olisi erittäin kannatettavaa kylvää enemmän syysöljykasveja.

”Öljykasveja puoltaisivat sekä markkinatilanne että niiden viljoja suotuisammat vaikutukset maan rakenteelle.”

Peltonen kuitenkin muistuttaa, että syysviljat ovat vielä muuttuva elementti.

”Varasuunnitelmaa kannattaa miettiä. On epävarmaa, riittääkö keväällä enää kylvösiementä, jos syyskasvit epäonnistuvat.”

Lisäksi Joona suosittelee ottamaan kiertoon nurmia, jotka ovat Joonan ja Tuomas Mattilan Carbon Action -luennoilla saaneet nimekseen katkaisunurmi. Nimensä mukaisesti niiden tarkoituksena on katkaista yksipuolinen kevätviljakierto.

Katkaisunurmen siemenseokseen on tärkeää kiinnittää huomiota, eikä siinä kannata tinkiä, Joona korostaa.

”Siemen on arvokasta, joten siitä kannattaa ottaa irti kaikki se hyöty, mikä on saatavissa: sekä hyödyt maan rakenteelle että ravinteiden sidonta.”

Joona kertoo olleensa mukana kehittämässä seosta, jossa on peräti 21 eri lajin siementä.

Osalle lohkoista voi kylvää myös yksivuotisten kasvien seosta. Siihen sopivia kasveja ovat viljat, virnat, härkäpavut, erilaiset kukkivat kasvit kuten hunajakukka ja auringonkukka, pellava, retikka ja hamppu, Joona luettelee.

Yksivuotiset nurmet sopivat myös esikasviksi syysöljykasveille. Alkukasvukauden levännyt lohko saadaan ajoissa valmiiksi aikaisin kylvettäville syysrypsille tai -rapsille.

Nurmet mahdollistavat myös huonoon kuntoon päässeen pellon peruskunnostustoimet, esimerkiksi vesitalouden korjaukset ja syväkuohkeutuksen.

”Ja satokasveinakin hyviä kasveja ovat tietysti herne ja härkäpapu, jotka tuottavat maahan typpeä.”

Sen lisäksi että lannoitteiden hinnat ovat pilvissä myös niiden saatavuus voi kevättä kohti heikentyä tuotantoseisokkien vuoksi.

”Nyt on entistäkin tärkeämpää saada kotieläintilojen lanta tehokkaampaan käyttöön. Myös orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden mahdollisuudet kannattaa selvittää”, toteaa Joona, joka on itse yksi kierrätysravinteita myyvän Soilfoodin perustajista.

”On hyvä arvioida myös, paljonko typpeä on maaperässä viime kesän jäljiltä”, Peltonen sanoo. Esikasviarvot kannattaakin keväällä hyödyntää, varsinkin, jos tänä vuonna pellolla kasvoi typensitojakasveja tai viherlannoitusnurmea.

Joonan mukaan on pelättävissä, että pula ravinteista johtaa houkutukseen hyödyntää lannoituksessa puhdistamolietteitä. Niitä käyttävä ottaa markkinariskin, sillä useimmat ostajat eivät ota vastaan puhdistamolietteellä lannoitettua viljaa.

Kokonaan lannoittamatta satokasveja ei ole Peltosen mukaan suositeltavaa jättää. Heikon sadon ja laadun lisäksi se vähentää maan orgaanisen aineen määrää entisestään.

Joonalla on tutut terveiset myös vuokranantajille.

”Jotta viljelijät pystyvät tekemään myös vuokramailla maan kasvukuntoa parantavia toimia, vuokrasopimusten kestoa on tärkeä pidentää.”

Peltonen kehottaa hakeutumaan asiantuntijan pakeille, mikäli viljelysuunnitelma mietityttää.

”Nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja ja muutoksia viljelyyn. Yksin ei kannata jäädä.”