Perttu Perälä ja Ville Erving arvioivat, että Erving pääsee puimaan syysvehnää elokuun loppupuolella. Kuva: Arto Takalampi
Syysviljojen kylvöihin ehtii hyvin vapautua peltoalaa – Etelä-Pohjanmaalla syys- ja kevätvehnä tuleentumassa lähes samaan aikaan
Mikäli nyt tuleentumassa olevaa viljasatoa päästään kelien puolesta puimaan ajallaan, saadaan syysviljojen kylvöille riittävästi peltoalaa ainakin Pohjanmaan lakeuksilla. Syysviljojen valmistuminen venyy kuitenkin kuun lopulle, joten ensin kylvöalaa vapautuu aikaisilta ohrilta.Laihia
Ville Erving esitteli Perttu Perälälle viime viikolla ensimmäistä puitua ohralohkoa. Ohralta vapautuvalle pellolle hän kylvää ruista. Kuva: Arto TakalampiSyysviljojen talvehtiminen onnistui Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan multavilla mailla varsin hyvin, pois lukien Suupohjassa Teuvan seutu. Kun saatavilla oli lisäksi riittävästi kevätkosteutta, kasvustojen kasvuun lähtö oli ripeää ja ne olivat pian tähkällä.
Kasvustot olivat kuitenkin pitkään vihreitä ja keltatuleentuminen tuntui viipyvän. Kasvituotannon asiantuntija, itsekin Laihialla viljelevä Perttu Perälä ProAgria Etelä-Pohjanmaasta sanoo tämän johtuneen kasvurytmille suotuisista keleistä.
”Pitkään vihreänä pysynyt kasvusto lupaa hyvää sadon kannalta. Tällä hetkellä syysviljat ovat keskimäärin jäljessä aikataulustaan ja niiden puinti voi mennä kuun lopulle. Kovemmilla mailla päästään ensimmäisiä syysvehniä puimaan tämän viikon aikana.”
Laihialainen viljanviljelijä Ville Erving laskee, ettei syysvehnän ja kevätvehnän tuleentumisessa ole ajallisesti suurta eroa. Näppituntumalla syysvehnän sato on selvästi parempi kuin kevätvehnässä.
”Yleensä meillä on puitu ensimmäisenä ruista, mutta nyt se on tavallista myöhäisemmässä. Ruiskasvustot näyttävät todella hyviltä, mutta reiluun viikkoon sinne ei vielä mennä.”
”Jos tällaisia päiviä on kuten eilen ja tänään, viljat valmistuvat yhtäkkiä”, hän sanoi viime viikon puolivälissä.
Ruiskasvustot näyttävät todella hyviltä, mutta reiluun viikkoon sinne ei vielä mennä.
Aikaiset ohrat ovat kehittyneet ja tuleentuneet nopeasti puintikuntoon ja viime viikolla moni kävi Kyrönmaalla jo kokeilemassa puinteja. Erving aloitti puinnit viime viikon keskiviikkona ja ensimmäisissä aikaisissa ohrissa puintikosteus oli noin 20.
Syysviljojen tuleentumisen viipyessä tiloilla vapautuukin syysvilja-alaa etenkin rukiille aluksi aikaisilta ohrilta ja mahdollisesti myös aikaisilta kauroilta ja kevätvehniltä. Syysviljojen kylvön kannalta pelivaraa on vielä hyvin, Perälä huomauttaa.
”Ruis pitäisi saada kylvöön elokuun puolella, mutta syysvehnän ehtii kylvämään vielä syyskuun puolivälissäkin. Parilla tilalla on viiden vuoden aikana kylvetty syysvehnä niihin aikoihin ja ne ovat talvehtineet hyvin.”
”Jos kelit sallivat, reilun viikon kuluttua on näillä seuduilla päästy puinneissa hyvään alkuun kaikilla viljoilla”, hän arvelee.
Ervingin tilalla oli syysvehnää viljelyssä nyt ensimmäistä kertaa. Hän kylvi sen viime vuonna syyskuun 20. päivä ja rukiin yleensä kuun vaihteessa, viimeistään syyskuun ensimmäisellä viikolla.
Tänä syksynä menee tilalla ruista kylvöön vapautuville ohramaille ja syysvehnää vapautuville hernemaille kuten vuosi sitten. Tuolloin herne oli tosi aikaisessa, mutta nyt sitä joutuu vielä odottelemaan.
”Sen verran hyvät kokemukset oli syysvehnästä, että lisään sen alan 20 hehtaariin. Kaikkiaan syysviljojen osuus on ollut koko vilja-alasta 15 prosenttia”, hän sanoo.
Syysviljojen tapaan syysöljykasvitkin talvehtivat vielä hyvin, mutta huhtikuun pakkaset tekivät pahaa jälkeä. Ville Ervingkin joutui rikkomaan kuuden hehtaarin syysrapsialan ja kylvämään sen ohralle.
Ville Evingin ruiskasvustot olivat viime viikolla näyttävät. Niiden puinti mennee elokuun lopulle. Kuva: Arto TakalampiVuosi sitten syysvehnäkasvustot näyttivät alkukesästä todella hyviltä ja Perälän mukaan odotuksissa oli jopa kahdeksan tonnin sato. Vehnät kuitenkin tuleentuivat kesän kuivuuteen, mikä leikkasi satoa pari tonnia.
”Tänä kesänä on Laihian suunnalla vettä tullut riittävästi. Myöhäisemmät kevätviljat ja syysviljat pääsivät hyötymään heinäkuun sateista, joten sato-odotusta on. Kauroille sateet tulivat liian myöhään ja niissä oli alkukesän hellejakson jäljiltä pakkotuleentumisia.”
Kauran kärsiminen helteistä näkyi myös Ervingin tilalla kovemmilla mailla ja lohkoilla, joissa on ohuempi ruokamulta.
”Multavilla mailla, joita tilan maat pääosin ovat, kuivuusjakso ei jättänyt jälkeä”, hän sanoo.
Lue lisää:
Syysviljat kiinnostavat edelleen – viime vuoden kaltaisiin ennätysaloihin tuskin päästään
Viljelijä kehottaa: Syysrapsi kylvöön viimeistään tällä viikolla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
