Valtaosa salmonellatartunnoista ulkomaista alkuperää
Suomen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 2 000–3 000 salmonellatapausta. Näistä vain noin 15 prosenttia on ollut kotimaassa saatuja tartuntoja, keskiviikkona julkistettu zoonoosistrategia kertoo.
Myös vuosittain ilmoitetuista 3 000–4 500 kampylobakteeritapauksesta suurin osa on ilmeisesti saatu ulkomailla.
Vuonna 2008 koko EU:ssa tutkittiin kampylobakteerien esiintymistä broilerin teuraserissä.
Bakteeria esiintyi keskimäärin 70 prosentissa EU:n teuraseristä, mutta Suomessa luku oli 3,9 prosenttia.
Suomen tilanne on hyvä monen muunkin zoonoosin eli ihmisen ja eläimen välillä tarttuvan taudin suhteen. Tuontielintarvikkeet aiheuttavat usein paljon suuremman tartuntariskin kuin kotimaiset elintarvikkeet.
Ihmiselle kaikkein vaarallisimpia zoonooseja, kuten rabiesta tai herkästi tarttuvaa niin sanottua korkeapatogeenista lintuinfluenssaa, Suomessa ei tällä hetkellä esiinny ollenkaan.
Meiltä on saatu hävitettyä myös monet aiemmin esiintyneet taudit, joita tavataan vielä osassa Eurooppaa, strategiaraportissa todetaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi brusella ja nautatuberkuloosi.
Bruselloosia esiintyy esimerkiksi Välimeren maiden märehtijöillä ja nautatuberkuloosia Välimeren maissa, Irlannissa ja Britanniassa.
Erityisen huolestuneita sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti ollaan resistenteistä mikrobeista eli taudinaiheuttajista, joille on kehittynyt kyky vastustaa niitä vastaan suunnattuja lääkkeitä.
Suomessa tilanne on tässäkin suhteessa kansainvälisesti katsoen hyvä. Koska zoonooseja on vähemmän, myös vastustuskykyisiä kantoja kehittyy vähän.
Suuri vahvuus on myös se, että eläimiä lääkitään meillä harkiten.
Kun mikrobilääkkeiden käyttö suhteutetaan kunkin maan eläinmassaan, Suomi, Ruotsi ja Norja ovat maltillisen käytön kärkimaita.
Lisäksi Suomessa käyttö painottuu kapeakirjoisiin penisilliineihin ja ryhmälääkityksiä tehdään vähän. Näin resistenssin riski pienenee.
Tilanne ei kuitenkaan pysy hyvänä ilman johdonmukaista työtä zoonoosien vastustamiseksi.
Tartuntojen määrää voivat lisätä muun muassa elintarvikkeiden, eläinten ja rehujen tuonnin lisääntyminen sekä karjakokojen kasvu, strategia listaa.
Myös luomutuotannon kasvu voi lisätä riskejä. Luomueläinten ulkoilu lisää altistumista tarttuville taudeille.
Toisaalta kasvava kiinnostus lähiruokaan voi vähentää riskejä, jos se johtaa tuontielintarvikkeiden määrän vähenemiseen.
Strategia listaa suuren joukon toimenpiteitä, joilla zoonoosien esiintymistä voidaan rajoittaa. Niihin sisältyy muun muassa torjuntatoimien tehostamista, elintarvikeketjun ohjeistusta, tarkempaa seurantaa, tiedonkeruuta ja tilastointia.
SATU LEHTONEN
Koko strategiaraportti on
osoitteessa www.stm.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
