ProAgria: Syysviljat ja nurmet hyvässä kasvussa, kaalikoit uhkaavat öljykasveja

Lampaat laidunsivat viime viikolla Aurajoen varressa Liedossa. Kuva: Kari Salonen

Kevätkylvöt ja talvehtineiden kasvustojen kehitys ovat Etelä-Suomessa edelleen viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. Maan keski- ja pohjoisosissa kevääntulo on normaalissa aikataulussaan, kerrotaan ProAgria-keskusten liiton tiistaina julkaisemassa kasvutilannekatsauksessa.

Tälle viikolle ennustetut, peltojen kosteustilannetta tasaavat sateet ovat tervetulleita kylvöjen ja istutusten jälkeisen kasvuun lähdön varmistamiseksi.

Viikonloppuna alkanut hellejakso on saanut syysviljat, kuminan ja nurmet nopeaan kasvuun.

Etelä-Suomessa ruiskasvustot ovat jo korrenkasvuvaiheessa ja syysvehnä pensomisvaiheessa. Syysöljykasvit puolestaan kukkivat tai ovat juuri aloittamassa kukintaansa.

Ruiskasvustot ovat hyväkuntoisia suurimmassa osassa maata. Vain Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kasvustot arvioidaan välttäviksi.

Huonoin tilanne on Pohjois-Savossa, jossa on paikoin jouduttu rikkomaan jopa 60 prosenttia ruiskasvustoista talvivaurioiden vuoksi.

Syysvehnäkasvustot ovat Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla tavanomaista heikompia, muualla kasvustojen kunto on tyydyttävä.

Tavanomaista huonokuntoisempia syysöljykasvikasvustoja on puolestaan Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Muualla kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä.

Kuminakasvustot ovat kunnoltaan vähintään tyydyttäviä suuressa osassa maata. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kuminakasvustot arvioidaan kasvultaan välttäviksi.

Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata.

Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa uusien nurmien kunto arvioidaan välttäväksi, mutta muualla tyydyttäväksi. Karjalassa, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla uusilla nurmilla joudutaan tekemään tavanomaista enemmän paikkauskylvöjä.

Vanhat nurmet selvisivät viime kesän kuivuudesta paremmin ja se näkyy myös uusia nurmia parempana talvehtimisena ja kasvuunlähtönä.

Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla kevätviljojen kylvöt on jo saatu päätökseen. Itä-Uudellamaalla, osassa Satakuntaa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla kevätvehnän kylvöt ovat lopuillaan.

Sen sijaan Pohjois-Karjalassa kevätvehnän kylvöt ovat vasta alussa. Kauran kylvöt ovat pahimmin kesken Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, jossa kaurasta on ehditty kylvää vasta 20–40 prosenttia.

Ohran kylvöt puolestaan ovat aivan alussa osassa Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Lapissa kevätviljojen kylvöjä ei ole vielä päästy aloittamaan.

Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljat ovat orastuneet vähintään tyydyttävästi.

Etelä-Suomen rannikkoalueella runsaat sateet yhdessä tuulisen ja lämpimän sään kanssa ovat kuorettaneet savimaita. Toisaalla taas kuivuus alkaa jatkuessaan jo rajoittaa kasvustojen kehitystä.

Viime viikolla ensimmäiset kaalikoit levisivät Etelä-Savoon ja -Karjalaan itätuulien mukana. Viikonlopun aikana niitä saapui lisää erityisesti Hämeeseen ja Pohjanmaalle.

Kaali- ja öljykasveilla kaalikoin tarkkailu on tarpeen. Lentävät kaalikoit munivat kasvustoihin ja toukat voivat aiheuttaa merkittäviä syöntivioituksia kasvustoihin.

Aikainen esiintyminen lisää riskiä useiden sukupolvien syntymiselle.

Kaalikoin lisäksi on ajankohtaista tarkkailla kirppoja taimettuvilla kevätöljykasveilla ja rapsikuoriaisia syysöljykasveilla. Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen koko maassa.