Sairaus, tapaturma tai kuolema voi yllättää koska tahansa – viljelijä on yrittäjä, jonka pitää olla varautunut odottamattomiin tilanteisiin

Tilan toiminta ei keskeydy onnettomuuteen, kun yrittäjä on etukäteen tehnyt suunnitelman oman työkyvyttömyytensä varalle. Kuva: Jukka Pasonen

Elämässä voi tulla eteen tilanne, joissa voimat ehtyvät, terveys pettää tai lähiomainen kuolee.

Viljelijä on kuitenkin yrittäjä, joten yksityiselämän vastoinkäymisillä ei automaattisesti voi perustella esimerkiksi myöhästyneitä veroilmoituksia ja tukihakemuksia tai noudattamatta jääneitä tukiehtoja.

Esimerkiksi viljelijätukien valvonnassa ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde voidaan ottaa huomioon vain, jos siitä on ilmoitettu viranomaiselle etukäteen.

Tiedonantovelvollisuus nousee aika ajoin esiin lukijoiden yhteydenotoissa MT:n toimitukseen, viimeksi tammikuussa. Tuolloin Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela lähestyi Ruokaviraston pyynnöstä lomitusviranomaisia ja pyysi näitä muistuttamaan työkyvyttömyyden perusteella sijaisapua hakevia viljelijöitä ylivoimaiseen esteeseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta.

MT:n toimitukseen yhteyttä ottanut lukija piti vaatimusta kohtuuttomana ja viljelijän yksityisyyttä loukkaavana.

Kyse ei ole kuitenkaan mistään viranomaisten mielivallasta, vaan vaatimus perustuu EU-lainsäädäntöön ja kansalliseen lainsäädäntöön, korostaa lakimies Susanna Ylikantola Ruokavirastosta.

Tiedonantovelvollisuudesta säädetään maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 16 §:n 3 momentissa. Siinä tukea hakenut viljelijä velvoitetaan ilmoittamaan ”sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa tuen määrään taikka aiheuttaa tuen takaisinperinnän tai maksamisen keskeyttämisen taikka tuen lakkauttamisen”.

Ilmoitus täytyy tehdä kirjallisesti oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai ely-keskukselle. Ilmoitukseen liitetään todisteet, joilla viljelijä perustelee ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen.

Ilmoittamiselle on asetettu takarajaksi 15 työpäivää siitä, kun ilmoitus on ollut mahdollista tehdä.

Ylikantola korostaa, että viranomaistaholla tunnetaan viljelijöitä kohtaan myötätuntoa ja ymmärretään, että ylivoimaiseen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen tilanteissa viljelijällä on paljon muutakin mietittävää kuin viljelijätukiasiat.

”Myös niissä tilanteissa on viljelijän oman etunsa ja oikeusturvansa kannalta tärkeää muistaa tehdä ilmoitus ylivoimaisesta esteestä. Näin toimien viljelijä voi turvata oikeutensa tukiin tai osaan niistä.”

Linjaus voi tuntua yksityishenkilön näkökulmasta tylyltä. Lähtökohta kuitenkin on, että viljelijä on yrittäjä, jonka toimintaa sitovat paitsi tukiehdot myös muut hänen tekemänsä sopimukset, toteaa lakimies Marica Twerin MTK:sta.

”Yrittäjän on huolehdittava siitä, että poikkeustilanteissakin toimintaa pystytään jatkamaan ja sitovat velvoitteet täyttämään.”

Oleellista on myös muistaa, ettei yrittäjä voi itse valita niitä sopimuksia tai velvoitteita, jotka hän poikkeuksellisessa tilanteessa täyttää ja mitä ei.

”Esimerkiksi masennus tai muu sairaus voi olla ylivoimainen este, mutta silloinkaan ei voi olla osittain kykenemätön hoitamaan tehtäviä. Ei siis voi esimerkiksi palauttaa tukihakemusta ajoissa mutta jättää sen jälkeen tukien ehtoja noudattamatta.”

Twerin kannustaa jokaista maatalousyrittäjää pohtimaan mahdollisia odottamattomia tapahtumia ennalta ja miettimään, miten niistä voidaan selvitä. Esimerkiksi kuka hoitaa eläimet tai pui viljan, jos itse ei siihen sairastumisen tai vammautumisen vuoksi pysty.

Tärkeät paperit kuten edunvalvontavaltakirja ja muut valtakirjat kannattaa olla tehtynä.

Ulkoistaminenkin on syytä muistaa yhtenä vaihtoehtona. ”Jos ei itse pysty asioita hoitamaan, voi palkata jonkun muun tekemään se puolestaan.”

Yrittäjän pitää myös varautua omaan kuolemaansa etukäteen.

Yrittäjän kuollessa vastuu toiminnasta siirtyy samalla hetkellä kuolinpesälle. Kuolinpesää sitovat samat velvoitteet kuin edesmennyttä viljelijää.

Siksi on tärkeää pohtia ennalta myös sitä, miten kuolinpesän jäsenet pystyvät toimintaa jatkamaan. Myös testamentti on tärkeä tehdä.

Twerin korostaa, ettei mitään tilannetta ole mahdollista tulkita ylivoimaiseksi esteeksi loputtoman pitkää aikaa. Kuoleman tai sairastumisenkin kohdalla voidaan puhua korkeintaan viikoista.

Mikä sitten voidaan katsoa ylittämättömäksi esteeksi tai poikkeukselliseksi olosuhteeksi?

Ylivoimainen este tarkoittaa sopimusosapuolista riippumatonta, odottamatonta ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksen osapuolia tai toista niistä täyttämästä sopimuksessa sovittua velvoitettaan.

Oleellista on, että tapahtuman tai olosuhteen pitää olla odottamaton ja itsestä täysin riippumaton.

Kuoleman tai vakavan sairastumisen ohella ylivoimaisia esteitä voivat olla erilaiset onnettomuudet, luonnonmullistukset tai sellaiset yhteiskunnalliset tilanteet, joihin ei ole ollut mahdollista kohtuudella varautua.

Esimerkiksi pitkään jatkunutta koronapandemiaa ei voi enää tässä vaiheessa pitää odottamattomana.

Twerin ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa viljelijä on tehnyt sopimuksen kauran toimittamisesta viljan ostajalle. Jos kuivuri palaa kesken puintien eikä toimitettavaa sen vuoksi olekaan, viljelijä voi vedota ylivoimaiseen esteeseen.

Silloin sen sijaan ei voi vedota ylivoimaisen esteeseen, jos tukihakemus on myöhästynyt, kun viimeisenä palautuspäivänä iskenyt ukkosmyrsky on katkaissut internetyhteyden.

”Hakemusten tekemiseen on varattu riittävästi aikaa. Niiden tekemisen viime tinkaan jättävä ottaa itse tietoisen riskin.”

Lue myös:

Maataloustukia saavan ei kannata epäröidä sairauslomatodistuksen hankkimista – Puuttuminen voi johtaa takaisinperintään

Maatilalla on aina varauduttava myös pahimpaan – kuolemaan

• Ylivoimainen este tarkoittaa sopimusosapuolista riippumatonta, odottamatonta ja poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sopimuksen osapuolia tai toista niistä täyttämästä sopimuksessa sovittua velvoitettaan.
• Ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta voi olla kyse esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
• - tuensaajan kuolema
• - tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys harjoittaa ammattiaan
• - maatilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus
• - maatilan kotieläinrakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa
• - eläinkulkutauti tai kasvitauti, joka vahingoittaa viljelijän koko karjaa tai osaa siitä tai viljelykasveja
• - koko tilan tai sen merkittävän osan pakkolunastus, jos pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa tukihakemuksen palautuspäivänä.