Faban palvelujen heikkeneminen kiristää hermoja Lapissa

Hanna-Mari Kasurinen pelkää, että osa kiimoista menee ohi ja poikimaväli kasvaa. Kuva: Juha Tanhua

”Miten osuuskunta voi toimia näin!”

Sitä kysellään nyt monella Lapin maitotilalla.

Ivalolainen Hanna-Mari Kasurinen sai maaliskuun alkupuolella Fabalta kirjeen, jonka mukaan siemennyskäyntimaksut nousevat viidellä eurolla 23,75 euroon. Ja mikä pahinta, siemennyksessä siirrytään Ivalon alueella viisipäiväiseen viikkoon.

Muutokset astuivat voimaan huhtikuun alussa. "Vain kolmen viikon varoitusajalla", Kasurinen sanoo.

Hinnankorotuksen Kasurinen tavallaan ymmärtää pitkien välimatkojen Lapissa. Hän tosin toteaa, että osuustoiminnan periaatteiden mukaan maksujen pitäisi olla kaikille osuuskunnan jäsenille samat.

Kovempi paikka on palvelujen siirtäminen viisipäiväisiksi.

Kaikkialla muualla maassa siementäjän saa käytännössä silloin kun häntä tarvitaan, Kasurinen toteaa. Miten muuten voisi ollakaan, sillä lehmien kiimat eivät katso kalenteria.

Jos siemennys myöhästyy, seuraava mahdollisuus on vasta noin kolmen viikon päästä. Tiineyden siirtyminen johtaa poikimavälin kasvuun ja keskituotoksen laskuun.

Kun viisipäiväiseen viikkoon lasketaan päälle arkipyhät, Kasurinen laskee, että karjan joka kolmas kiima menee ohi.

Se tietää isoja tappioita tiloille, joilla tuotanto on trimmattu huippuun – ja niinhän on tehtävä, jotta nykyisellä hinta- ja kustannusrakenteella pärjäisi.

”Viime vuonna Faba myi ja asennutti täällä kiimantarkkailulaitteita, jotta siemennykset saataisiin ajoitettua entistä täsmällisemmin. Ja nyt toimitaan näin! Ei mitään pitkäjänteisyyttä", Kasurinen päivittelee.

Hän arvostelee myös Faban tiedotusta. "Miten näin iso asia kerrotaan niin viime tingassa?"

Kasurisella on yhteisnavetta Paula ja Sammeli Pekkalan kanssa. Lypsäviä on 70.

Kemijärveläisten Lauri ja Heli Kostamovaaran navetassa on 60 lehmää. Lauri Kostamovaara siementää lehmät itse, joten hänelle Faban ilmoittamista muutoksista ei ole suurta haittaa.

Hänkään ei kuitenkaan hyväksy Faban toimintaa.

Esimerkiksi Keski-Lapissa käyntimaksu nousee 18,75 eurosta 28,75 euroon eli yli 50 prosenttia. Se voi olla monelle muutenkin lopettamista pohtivalle viimeinen isku, Lauri Kostamovaara huomauttaa.

Hän toteaa, että jos Lapin korotukset jaettaisiin tasan koko jäsenistölle, korotustarve olisi hyvin pieni.

”Tässä romutetaan osuuskunnan periaatetta”, huomauttaa Kasurinen.

Kostamovaara arvelee, että Lapin korotukset ovat vasta alkua. ”Seuraavaksi varmaan heikennetään palveluja pitkien välimatkojen Itä-Suomesta.”

Faba neuvoo alueen asiakkaita käymään tilasiemennyskurssin.

”Meillä päin kukaan ei ole sitä suorittanut juuri siksi, että palvelut säilyisivät”, Kasurinen kertoo.

Itse hän ei selkäongelmiensa vuoksi edes pystyisi siementämään. Hän tietää myös, että jotkut ovat maksaneet kalliit oppirahat, kun itse tehdyt siemennykset eivät ole onnistuneet.

"Ja jos sinulla on vaikka 15 lehmää, et saa tarpeeksi harjoitusta, jotta rutiini kehittyisi", Kostamovaara huomauttaa.

Lehmien kiimoja pystyisi tahdistamaan hormonipiikkien avulla – joissakin maissa se on käytäntö. Kasurinen ei kuitenkaan pidä rutiinipiikitystä eettisesti hyväksyttävänä.

Kati Peltovuoma Enontekiöltä kertoo, että heidän alueellaan Faba aloitti heikennykset poistamalla niin sanotun jälkitilausmahdollisuuden.

Kun siemennys yleensä on tilattava aamukahdeksaan mennessä, jälkitilaus tarkoittaa sitä, että lisää maksamalla käynnin saattoi tilata samalle päivälle vielä kello 11:een mennessä.

Seuraavaksi tuli hinnankorotus: Käyntimaksu peräti kaksinkertaistui 35,50 euroon. "Meillä on robotillinen lypsäviä, joten se on iso raha."

Korotus oli niin iso, ettei Peltovuoma näe muuta mahdollisuutta kuin käydä tilasiemennyskurssin ja alkaa siementää itse.

Omatoiminen siemennys ei ole helppoa, Peltovuoma sanoo. "Onneksi meitä on meidän tilalla kolme. Jos minusta ei ole siihen, sitten joku muu saa yrittää käydä kurssin."

"Kyllä tämä on tietynlaista alasajoa meidän alueelta", Peltovuoma sanoo. "Ilmeisesti Fabaa kiinnostavat vain Etelä-Suomen isot maitotilakeskittymät."

Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että tiloilla on ruvettava käyttämään sonneja. "Se on taaksepäin menoa. Muualla jalostetaan ja meillä olisi sonnit. Eikä se robottitilalla edes onnistu."

"Kyllä meille asiantuntijapalveluita tarjotaan joka ovesta ja ikkunasta, mutta ne konkreettiset avut ovat aika vähissä. Tulee sellainen tunne, että kun kaikki täältä syrjästä ajetaan alas, kyllä meistä eroon halutaan."

Lapin ja ulkosaariston käyntimaksujen korotuksia on harkittu ja valmisteltu Faban eri elimissä pitkään ja tarkasti, Faban hallituksen puheenjohtaja, iittiläinen maidontuottaja Tiina Mitikka kertoo.

"Sekä hallitus että edustajisto ovat olleet sitä mieltä, että myös osuustoiminnan täytyy toimia kustannusvastaavasti ollakseen vastuullista. Osuustoimintakin on liiketoimintaa."

Takavuosien fuusioiden ansiosta käyntimaksut on pystytty pitämään kurissa, mutta nyt aiemmat kustannussäästöt ja uudet tehostamistoimet eivät enää auta.

Mitikka toteaa, että keinosiemennys on volyymibisnestä – mitä enemmän tiloja ja mitä lyhyemmät välimatkat, sitä alempina maksut pystytään pitämään.

Pohjoisessa seminologin edestakainen käyntimatka voi olla 300–480 kilometriä. Matkakustannusten lisäksi tulee paljon autossa istumista, joka on tuottamatonta työtä.

Esimerkiksi Utsjoella Fabalta tilataan keskimäärin vain 0,1 siemennystä päivää kohti, kun siemennysten määrä yhtä työntekijää kohti voi esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla olla 20 päivässä.

Faban asiakasverkko harvenee maatalouden rakennekehityksen myötä. Lisäksi siihen tekevät aukkoja lisääntyvä kilpailu sekä yhä useammalla tilalla käyttöön otettu omatoimisiemennys.

"Muualla Suomessa asuvat jäsenet ovat maksaneet harvaan asuttujen alueiden kustannuksia omissa käyntimaksuissaan. Nyt ne oli pakko eriyttää", Mitikka sanoo.

Hän muistuttaa, että ainoastaan käyntimaksu on eriytetty. "Se on vain pieni osa kokonaiskustannusta. Kaikki toimenpidemaksut ovat edelleen samat kaikille."

"Hinnankorotusten turvin pystymme edelleen tarjoamaan palvelut koko maassa. Emme halua joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin Ruotsissa. Siellä maan koko pohjoisosa on vailla keinosiemennyspalveluja."

Faban seminologikentästä vastaava tuoteryhmäjohtaja Marja Eskelinen kertoo, että muutosten takana on puolentoista vuoden työ.

"Ihmisen tuominen tilalle on toiminnan kallein osa. Yritimme esimerkiksi selvittää, mitä muuta seminologi voisi tilalla tehdä, mutta mitään systemaattista uutta työtä ei löytynyt."

Näin ollen käyntimaksun korotuksiin oli pakko mennä.

Ivalossa seminologi toimii osa-aikaisena ja tekee myös lomittajan töitä, Eskelinen selittää. "Viisipäiväisestä järjestelystä on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan." Vapaapäiviä pyritään sovittamaan tilojen kiimakalenterien ja seminologin ja tuottajien yhteisen whatsupp-ryhmän avulla.

Eskelisen mukaan Ivalossa selvitettiin kaikki mahdolliset vaihtoehdot. "Muuta, karjanomistajille näin edullista ratkaisua ei löytynyt."

Lue myös:

Kun osat vaihtuvat: Kuvaaja joutuikin kuvattavansa kuvaamaksi