Luonnonhaitta- ja ympäristö-korvauksia leikataan

Olli-Pekka Aalto katsasti poikiensa Tuomaksen (vas.) ja Mikaelin kanssa toissaviikolla lohkoa, jolle hän kylvi keväällä kerääjäkasvuston italianraiheinällä. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkisto

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt toteuttaa pääosan ympäristökorvaukseen kaavailemistaan rajoituksista. Muun muassa tiettyjen ympäristökorvausnurmien käyttäminen kasvipeitteisyysalan kasvattamiseen ei ole jatkossa mahdollista.

Suojavyöhykkeitäkään ei voi perustaa enää tulevina vuosina lisää.

Ympäristökorvauksen lisäksi leikkuri iskee myös luonnonhaittakorvaukseen, tosin vasta vuonna 2017. Tuolloin luonnonhaittakorvausta leikataan kymmenellä eurolla hehtaarilta.

Luonnonhaittakorvauksen leikkaus johtuu hallitusohjelman vaatimista säästöistä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 seurantakomitea päätti ohjelmaan esitettävistä muutoksista kokouksessaan tiistaina.

Seuraavaksi komitean esitys lähtee EU:n komission käsittelyyn.

Komission päätöstä ohjelmamuutoksesta odotetaan helmikuun loppuun mennessä.

Ministeriön mukaan ympäristökorvauksen toimenpiteiden ”tavoitteet on saavutettu”. Siksi niitä esitetään rajattavaksi.

”Rajaukset tullaan kohdentamaan siten, ettei maaseutuohjelman ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaarannu”, seurantakomitean tiistaisessa tiedotteessa todetaan.

Esimerkiksi suojavyöhykkeitä perustettiin lähes 58 000 hehtaaria, joten 23 000 hehtaariin asetettu tavoite ylittyi kerralla 2,5-kertaisesti. Kerääjäkasveilla 7 500 hehtaarin tavoite ylittyi 35-kertaisesti. Kerääjäkasveja ilmoitettiin tänä vuonna yli 264 000 hehtaarilla.

Ylityksen vuoksi uusille suojavyöhykkeille ei voi siksi tällä ohjelmakaudella enää hakea korvausta. Jo perustetut suojavyöhykkeet pitää kuitenkin säilyttää koko sopimuksen ajan.

Kerääjäkasveista korvausta maksetaan jatkossa enintään 25 prosentille tilan ympäristökorvauskelpoisesta pinta-alasta.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden alaan ei voi jatkossa laskea tiettyjen lohkokohtaisten nurmitoimenpiteiden eikä edellisen ohjelmakauden erityistukisopimusten aloja. Vielä tänä vuonna niillä on voinut kasvattaa kasvipeitteisyysalaa, vaikka niiltä ei ole kasvipeitteisyyskorvausta maksettukaan.

Viljelijä voi saada jatkossa enintään 60 prosentille korvauskelpoisesta pinta-alastaan korvausta toimenpiteistä lietelannan sijoittaminen peltoon sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätys.

”EU-osarahoitteisen ympäristökorvauksen rajaukset edellyttivät maaseutuohjelman ohjelmamuutosta, sillä asia ei ole pelkästään kansallisesti päätettävissä. Muutos tulee edellyttämään sitoumusten muuttamista ja viljelijöiden kuulemista”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä.

Juhani Reku

Avaa artikkelin PDF