Erimielisyys EU:n kanssa päättyi Suomen tappioon: Ylimääräisestä luomuvalvonnasta ei saa ilmoittaa edes päivää etukäteen

Luomulehmiä. Kuvan lehmät eivät liity juttuun. Kuva: Rami Marjamäki

Jos tarkastuksesta ilmoitetaan ennalta, se ei ole yllätyksellinen. Näin linjaa EU:n komissio.

Tähän linjaukseen perustuu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran viime vuoden lopulla antama ohjeistus, että ylimääräisistä luomutarkastuksista ei enää ilmoiteta viljelijälle etukäteen. Tähän asti tiloille on voitu ilmoittaa tarkastuksesta edellisen päivän iltapäivällä.

Asiasta tehty uutinen herätti runsaasti keskustelua MT:n Facebook-seinällä ja myös vuoden vaihteessa Ruokavirastoksi muuttuneeseen Eviraan on siitä tullut palautetta, kertoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.

Jo uutisen yhteydessä Evira oli huolissaan siitä, miten muutos vaikuttaa viljelijöiden ja viranomaisten välisiin suhteisiin.

Heinonen kertoo auditoivansa eli käyvänsä itse säännöllisesti seuraamassa valtuutettujen luomutarkastajien työtä. Hänen mukaansa jo se kertoo viljelijöiden ja tarkastajien hyvästä yhteistyöstä, että keskimääräisellä tilalla tarkastus on hoidettu parissa tunnissa.

"Kun kaikki on kunnossa, tarkastus sujuu niin hyvin, että se tuntuu melkein kahvipöytäkeskustelulta."

Muuttunut käytäntö on poikinut Ruokavirastoon tiedusteluja muun muassa siitä, missä yhteydessä EU on esittänyt vaatimuksensa tarkastusten ennakkoilmoittamisesta. Päätöstä on epäilty myös Suomen omaksi kansalliseksi linjaukseksi.

Tästä ei ole Heinosen mukaan kyse. Tähän asti Suomen kansallinen tulkinta EU-asetuksesta on ollut, että tarkastajat voivat ilmoittaa tilalle tulostaan edellisen päivän iltapäivällä.

Heinosen mukaan tämä on Suomessa katsottu riittävän täyttämään EU-asetuksen vaatimuksen "ennalta ilmoittamattomuudesta". Käytäntö oli myös ylimmän luomuvalvontaa ohjaavan tahon eli maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä.

”Aiemman suomalaisen toimintatavan taustalla oli ajatus, että vakavien puutteita maatilalla ei noin vain vuorokaudessa peitellä. Ennakolta ilmoittaminen on normaali käytäntö myös muissa maatalouden tarkastuksissa.”

Asiasta väännettiin Heinosen mukaan pitkään, sillä komissio puuttui käytäntöön jo vuonna 2014 Suomeen tekemänsä tarkastuksen jälkeen.

Komissio ei kuitenkaan taipunut hyväksymään Suomen linjausta.

Monet MT:n lukijat samoin kuin Ruokavirastoon yhteydessä olleet viljelijätkin ovat epäilleet, ettei vastaavaa tarkastuskäytäntöä noudatettaisi kaikkialla EU:ssa.

Heinosen mukaan jäsenmaiden kansalliset tarkastusohjeet voivat erota toisistaan paikallisista olosuhteista ja arvioijista johtuen. Kun komissio arvioi jäsenmaiden viranomaisten toimintaa, arviointiperusteet ovat kuitenkin kaikille samat.

"Suomen käytäntö selvästikin poikkesi muiden maiden käytännöistä niin paljon, että sen ei katsottu täyttävän lainsäädännön vaatimusta."

Jos Suomi ei noudata komission antamia vaatimuksia, seurauksena voi olla rahoituskorjauksia. Rahoituskorvaus on hallinnollinen termi, jolla viitataan Suomen saamien EU-rahojen takaisinperintää.

"Siksi useiden neuvottelukierrosten jälkeen Suomen yksinkertaisesti piti osoittaa muuttaneensa toimintatapaa", Heinonen kertoo.

Muiden maiden käytännöistä kiinnostuneille Heinonen vinkkaa tutustumista EU:n komission arviointiraportteihin, jotka se julkaisee omilla nettisivuillaan.