Sadejakso toi Lounais-Suomen viljatiloille valtavat tappiot
Ministeri Petteri Orpo (vas.) tutkii Mika Alikirrin (oik.) pahasti itänyttä kaurapeltoa. Keskellä kansanedustaja Pertti Hemmilä. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoPAIMIO, LIETO, TURKU (MT)
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) tutkii vakavana lietolaisten Mika ja Vesa Alikirrin lakoista ja itänyttä kauraa.
”Ei ole vielä edes mietitty, mitä tälle voisi tehdä”, Alikirrit toteavat. ”Kun nyt ensin saisi kevätvehnät talteen.”
Niitä on puimatta toista sataa hehtaaria.
Lakokauralla ei ole enää edes rehuarvoa. Se on kuitenkin pakko saada pois, jotta pellon saisi ensi keväänä kylvökuntoon.
Kansanedustaja Pertti Hemmilä (kok.) kierrätti maanantaina ministeriä kolmella tilalla Paimiossa, Liedossa ja Turussa. Tilanteen karmeus paljastui kertaheitolla.
Orpo toteaa, ettei ollut hahmottanut tuhojen laajuutta ennen kuin näki ne omin silmin.
”Tämä on alueen tiloille kova paikka, kun kannattavuus muutenkin on koko ajan tiukilla.”
Orpo kertoo kiertäneensä viime aikoina laajalti Suomea. Varsinais-Suomessa satotilanne näyttäisi olevan kaikkein pahin, hän toteaa. ”Näin laajoja puimattomia alueita ei muualla näe.”
Alikirrien vehnä näyttää lähes yhtä pahalta kuin kaura. Se on tummaa ja varissutta. Osa tähkistä on edellistorstain sadan millin kuuron jäljiltä täysin tyhjiä.
Sadan hehtaarin sadon hinnaksi odotettiin 200 euroa tonnilta, mutta rehuvehnän hinta on nyt noin 120 euroa. Jo siitä seuraa 50 000 euron menetys.
Tappiota lisää se, että vehnä on kylvetty kahteen kertaan. Syysvehnän veivät tammikuun sateet, ja keväällä tilalle kylvettiin kevätvehnää.
Ylikirrit huomauttavat, etteivät satovahingot kurita yksinomaan viljelijöitä.
”Me teemme salaojaurakointia. Nyt jo tietää, ettei puhelin talvella soi.”
Tilanteesta kärsivät myös konepajat ja -kauppa, kuljetus ja moni muu ala.
Samaa sanoo paimiolainen Marko Alava. Hän toimii myös konekauppiaana, joten hän näkee tilanteen pöydän molemmilta puolilta.
”Moni elää maatalouden tuloilla. Nyt tulee hiljainen talvi.”
Alava toteaa, että Varsinais-Suomen vehnä on sateiden takia kokonaan rehulaatua. Ja sen hinta on surkea.
”Ei sillä koneita ostella.”
Alava, Orpo ja Hemmilä keskustelevat pitkään viljan hintaerosta Suomen ja Keski-Euroopan välillä.
Hemmilän tutkimien saksalaistilastojen mukaan halvin myllyvehnä maksaa Hampurissa yli 200 euroa tonnilta ja parempi 220 euroa. Suomessa hinta on 150–160 euron luokkaa.
Kaikki ihmettelevät, miksi Suomessa viljasta maksetaan jatkuvasti kymmeniä euroja vähemmän kuin Keski-Euroopassa.
Hemmilä huomauttaa, että Raisioagron päätös yksimahaisrehujen lopettamisesta tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan. ”Nyt jos koskaan rehuvehnälle olisi tarvittu menekkiä.”
Käyntikohteena on myös turkulaisen Pekka Niemisen vehnäpelto.
Lakopaikoissa rehottavat pitkät vihreät idut, ja pystyviljakin on harmaata ja ränsistynyttä.
”Tästä vehnästä olisi saatu kuuden tonnin hehtaarisato. Nyt satoa kertyy tuskin kolmea tonnia”, Nieminen kertoo. Heikko laatu laskee lisäksi tonnihintaa.
Tällaisia hehtaareita Niemisellä on runsas 30.
Lisäksi puimatta on 30 hehtaaria ruista, 47 hehtaaria kauraa, 6 hehtaaria hernettä ja 35 hehtaaria rapsia.
Sateet alkoivat pahimpaan aikaan, 7.8. eli juuri ennen rukiin kypsymistä. Siitä viime viikon loppuun satoi lähes joka päivä – välissä oli yksi ainoa sateeton vuorokausi, Nieminen kertoo.
Viljelijät muistuttavat ministeriä siitä, että tuotantopanosten hinnat eivät ole laskeneet yhtään, vaikka viljan hinta laskee kuin lehmän häntä.
Nieminen kertoo naapuristaan, joka sai sateiden välissä työllä ja vaivalla puitua kuivurillisen vehnää. Sen kuivatukseen meni 26 tuntia. Öljynkulutus vastasi puolta sadon hinnasta.
Rukiista Nieminen odotti neljän tonnin hehtaarisatoa ja 200 euron tonnihintaa.
”Nyt on hyvä jos tästä saa kolme tonnia hehtaarilta. Hinta on jotain 50 ja 120 euron väliltä tonnilta.”
”Kun lasketaan siemenkulu, tautiaineet ja lannoitteet sekä pääomakulut, en osaa sanoa, montako sataa euroa hehtaaria kohti mennään tappiolle. Reilusti kuitenkin”, Nieminen sanoo.
Alikirrit ovat huolissaan siitä, mistä ensi kevään kylvöille saadaan itävää siementä.
Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on nyt mietittävä tilannetta, Orpo toteaa.
”Ettei sieltä nyt myydä varastoja tyhjäksi.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
