Lakiluonnos: Turvepelloista on komission mukaan ennallistettava 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – mahdollisiksi tuotantomuodoiksi ehdotetaan vesipuhveleiden kasvatusta ja karpalon viljelyä

Vesipuhveleita on tuotu Suomeen pienissä määrin. Arkistokuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Turvepeltojen käyttöön on tiedossa Suomessa isoja muutoksia, jos EU:n ennallistamislainsäädäntö toteutuu luonnoksen esittämällä tavalla.

Julkisuuteen vuodetun luonnoksen mukaan 30 prosenttia maatalouskäytössä olevista turvepelloista tulisi jäsenmaissa ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2040 mennessä osuuden tulisi olla puolet, vuoteen 2050 mennessä jo 70 prosenttia.

Ennallistetusta turvepellosta aluksi vähintään neljännes ja lopulta puolet tulisi ennallistaa pohjaveden korkeutta nostamalla eli vettämällä.

Komissio julkaisee virallisesti lainsäädäntöehdotuksensa tänään. Asetusluonnoksen sisällöstä saatiin ensimmäisiä tietoja kevättalvella, valottaa MTK:n luonnonsuojeluasioista vastaava lakimies Anna-Rosa Asikainen.

”On selvää, että tämä tulee olemaan todella merkittävä asia. Ehdotuksen vaikutuksia suomalaisen maa- ja metsätalouden sekä maanomistajien kannalta on pikaisesti ryhdyttävä selvittämään Suomen näkökulmasta. Näitä asioita tulisi nopeasti analysoida myös hallituksessa.”

Olennainen kysymys Asikaisen mukaan on, siirtyisivätkö ennallistetut turvepellot kokonaan pois maatalouskäytöstä. Ja jos ennallistettuja peltoja voi yhä viljellä, niin miten.

Asetustekstin johdannossa mahdollisina tuotantomuotoina vettämisen kohteena olleilla pelloilla on mainittu esimerkiksi mustikan ja karpalon viljely sekä vesipuhveleiden kasvatus. Tuotannon on oltava kestävien viljelytapojen mukaista, luonnoksessa painotetaan.

”Tästä ollaan tehty päätelmä, että alueita voisi hyödyntää. On kokonaan eri kysymys, mitkä edellytykset sille on”, Asikainen sanoo.

Lainsäädännössä voi sanoa olevan kolme pääpalikkaa, joihin kuuluvat yleinen ennallistamistavoite, elinympäristökohtaiset tavoitteet ja kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Maatalousalueiden lisäksi ehdotus koskee myös esimerkiksi metsiä ja urbaaneja ympäristöjä.

Metsän osalta luonnoksessa todetaan, että jäsenvaltioiden tulisi saada aikaan positiivista kehitystä lukuisissa monimuotoisuutta kuvaavissa indikaattoreissa. Indikaattoreita on yhteensä kuusi ja niihin kuuluvat esimerkiksi lahopuun määrä ja eri-ikäisrakenteisen metsän osuus.

Myös vaikutukset metsänkäyttöön voivat olla huomattavia. ”Indikaattoreiden kautta lainsäädäntö vaikuttaisi sellaisiinkin metsiin, jotka eivät tällä hetkellä ole EU:n luonnonsuojelulainsäädännön piirissä”, Asikainen jatkaa.

Ennallistamisessa olennaista on MTK:n mukaan kohdentaminen ja priorisointi. Järjestön mielestä tarpeet tiedetään parhaiten kussakin jäsenmaassa.

Tiedossa on kuitenkin melko pitkäkestoinen EU-lainsäädäntömenettely, Asikainen pohtii. ”Se mikä on nyt ehdotus, ei välttämättä ole lopputulos.”

Lue lisää:

EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin – "Aikooko Suomen hallitus hyväksyä vallankaappauksen?"

Yle: Turvepelloista olisi komission asetuksen mukaan ennallistettava 30 prosenttia tällä vuosikymmenellä – luonnon ennallistamistarve Suomessa jopa neljä miljoonaa hehtaaria