Montbéliarde, ayrshire ja holstein – risteytyksistä tuli ruskolaisen maitotilan menestysresepti
Valkoinen pää. Siitä näkee, että lehmässä on montbéliardia, kertoo Antti Lähteenmäki.
Jykevät montbéliardit ovat kotoisin Ranskasta. Aikoinaan niitä on käytetty jopa vetojuhtana metsätöissä.
Se tunnetaan juustontuotantoon hyvin soveltuvan maidon tuottajana.
Tällaiseltakin näyttää maidontuotanto Suomessa 2020-luvulla: Kolmen robotin maitotila, joka koostuu lähes täysin risteytyseläimistä.
Puhdasrotuisia nautoja Lähteenmäen maitotilalla on vain muutamia yksilöitä.
Kolmiroturisteytysten käyttö on Suomessa yleistynyt, mutta edelleen harvinainen vaihtoehto.
Vuosien 2015—2025 aikana käyttö on yleistynyt noin 100 lehmästä noin 1084 lehmään, kertoo Faban asiantuntija Terhi Vahlsten.
Lähteenmäen tilalla suurin muutos koettiin vuonna 2012, kun navetta muuttui 32 lehmän parsinavetasta 150 lypsävän pihatoksi. Nykyisin lypsäviä on yli 200 ja nuorkarja päälle.
Antti ja Antero Lähteenmäki siirtyivät tilan johtoon huhtikuussa. Vanhempi polvi, Sauli ja Soile Lähteenmäki, ovat yhä aktiivisesti mukana tilan arjessa.
Aloitimme ayrshireistä, sillä niitä oli 2000-luvun alkupuolella helpointa ostaa, Antti Lähteenmäki kertoo eurooppalaisia maataloustoimittajia edustavan ENAJ:n vierailuryhmälle.
”Pidimme kuitenkin holsteineista enemmän kuin ayrshireistä.”
Holsteinit olivat toisaalta ayrshirejä herkempiä. Maailmalla rotua rasittavat kohonnut sukusiitosaste sekä heikentyneet terveysominaisuudet.
Ehkä ratkaisu ei olisikaan yhden rodun varassa?
Kolmiroturisteytykset voivat parantaa jälkeläisten elinvoimaa kohentamalla hedelmällisyyttä, terveyttä ja elinikäistuotosta.
Faban, VikingGeneticsin ja ranskalaisen Coopexin risteytysohjelma proCross oli tuolloin uusi.
Ohjelmassa risteytetään ayrshireä, montbéliardea ja holsteinia kannattavuuden parantamiseksi. Toinen ohjelmavaihtoehto on Golden cross, jossa käytetään ayrshiren sijaan jerseytä.
Risteytysten luonteessa voi olla temperamenttihaasteita joita puhtailla holsteineilla ei ole, Antti pohtii.
Räväkkyyttä lukuun ottamatta risteytykset näyttävät tuoneen karjaan lähinnä etuja: Risteytykset ovat vankkarakenteisia ja lypsävät hyvin.
Lähteenmäen maitotila
Kolmen lypsyrobotin maitotila Ruskolla
Keskituotos liki 13 000 EKM
Maidon rasva 4,44 %, valkuainen 3,73 %
Keskipoikimakerta 2,92, poistettujen 3,9
Tilan maidon hiilijalanjälki 0,79 CO2 ekvivalenttia maitokiloa kohti.
Tila mukana proCross-ohjelmassa, jossa risteytetään ayrshirea, montbéliardea ja holsteinia.
300 hehtaaria, josta 150 vuokramaita ja 50 sopimuspeltoja.
Kolmasosa lehmistä siemennetään nykyisin lypsyrotuisilla sonneilla, loput liharotuisilla.
Liharisteytyksissä käytössä ovat charolet, blonde, simmental ja limousine. Suomessa noin 35 prosenttia lypsykarjatilojen siemennyksistä tehdään liharoduilla.
Lähtökohtaisesti liharisteytyksiin eläimille valitaan sukupuolilajiteltu eli seksattu siemen. Jos eläin ei tiinehdy, siemen vaihdetaan tavalliseen.
”Kun valitsen sonnin, yritän valita eläimen kokonaisuutena”, Antti kuvailee. ”Tärkeää on hyvä runko ja utare. Valitsen eläimet, joista on vähiten huolta.”
Genomitestausta emme voi käyttää, sillä eläimet ovat risteytyksiä, hän jatkaa.
Hiljattain tilalla on siirrytty käyttämään myös jerseytä, mutta niitä ei vielä lypsyssä ole.
Toimittajavieraita kiinnostaa keskustelunaiheista aina ajankohtainen, eli maidon hinta.
Vaikka perushinta on pudonnut 55 sentistä 51 senttiin, tilanne voisi olla huonompikin, veljekset muistuttavat. He toivovat, että hinta pysyttelee yli 50 sentissä.
Sääriskejä tasoittaa monipuolisuus: Kuumempina vuosina maissi menestyy, sateisina nurmi. Tällä hetkellä tilalla odotetaan sadetta. Kurjempaa on säänkin osalta nähty, selviää Anteron puheenvuorosta.
”Kukaan ei halua muistella vuotta 2018.”
Nurmea jouduttiin lopulta etsimään 40 kilometrin säteeltä. Sen jälkeen muutama hyvä vuosi tasoitti tilannetta.
Tilan karja syö runsaasti, noin 28—29 kiloa kuiva-ainetta päivässä. Senkin taustalla risteytysjalostus vaikuttanee, Antero pohtii.
Säilörehun liian korkeasta energiapitoisuudesta on tullut ongelmia. Siksi tilalla on pyritty kasvattamaan kuidun osuutta rehussa.
Viime vuonna haasteita aiheutti E.coli-epidemia, minkä vuoksi nuorkarjaa piti lopettaa. Tarkka syy ei ole selvinnyt, mutta sittemmin tilalla on aloitettu lehmien rokottaminen E.colia vastaan.
Separoitu lanta lehmien parsien alustana pyritään vaihtamaan toiseen materiaaliin.
”Terveys on päätavoite. Kun lehmät pysyvät terveinä, ne elävät pidempään ja kaikki on helpompaa.”
- Osaston luetuimmat
