Asiantuntijat tyytyväisiä sikojenhyvinvointiasetuksen uudistukseen
Eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat pääosin tyytyväisiä sikojen hyvinvointia koskevan asetuksen luonnokseen. Asetus sisältää useita tiukennuksia muun muassa sikojen tilavaatimuksiin ja lattiarakenteisiin sekä määrää vähimmäispinta-alan sairaskarsinalle.
”Luonnos sisältää sian terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin paljon tärkeitä muutoksia”, toteaa eläinten hyvinvoinnin professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.
Sen sijaan tuottajien edustajat pelkäävät tiukennusten vaikeuttavan alan kustannuskriisiä entisestään.
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti eilen tiistaina Helsingissä seminaarin, jossa niin tuotantoketjun jäsenet, tutkijat kuin kuluttajatkin pääsivät keskustelemaan asetuksesta.
Asetusluonnos on paraikaa lausuntokierroksella, joka päättyy 3. helmikuuta.
Valrosin mukaan useat asetukseen ehdotetut muutokset vähentäisivät sikojen tuntemaa stressiä ja samalla siitä kertovaa hännänpurentaa.
Sen sijaan ongelmallisena hän pitää varsinkin lattiarakenteiden muuttamiseen annetun siirtymäajan pituutta, 15:tä vuotta.
”Kiinteä lattia on hyväksi jalkojen terveydelle. Lisäksi kiinteälattiaisessa karsinassa sioille voidaan antaa tonkimismateriaalia, joka vähentää hännänpurentaa ja parantaa syöntiä ja kasvua. Muutos on niin tärkeä, että siihen annettava 15 vuoden siirtymäaika on todella pitkä.”
Asetuksen pitkiä siirtymäaikoja kritisoivat myös eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli ja eläinlääketieteen emeritusprofessori Hannu Saloniemi.
”Sikatiloista hyvin pieni osa on syyllisiä siihen negatiiviseen julkisuuteen, jota ala on saanut. Pitkillä siirtymäajoilla pidetään huoli siitä, että nämä ’roskatilat’ saavat jatkaa tuotannossa vielä pitkään”, Saloniemi harmittelee.
Tuottajat eivät sulata sen enempää Valrosin kuin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tutkijan Timo Karhulan näkemystä siitä, että asetuksen toimenpiteet osaltaan myös lisäävät tuottavuutta.
Karhulan mukaan esimerkiksi tilavaatimukset tai kiinteän lattian vaatimukset täyttyvät vain puolella sikatiloista, joten valtaosalla tiloista olisi edessään mittavat investoinnit.
MTT:n laskelman perusteella asetuksesta aiheutuu sikatiloille vuodessa yhteensä kahdeksan miljoonan euron kustannukset ja puolentoista miljoonan euron hyödyt. Nettokustannus olisi siis 6,5 miljoonaa euroa vuodessa.
”Tilatasolla se olisi keskimäärin 3 300 euroa vuodessa. Lihakilolta täytyisi saada lisähintaa 1–4 senttiä.”
Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö Huittisista pelkää asetuksen heikentävän suomalaisen sianlihantuotannon tilaa entisestään.
”Jo nyt suomalainen sikatila tuottaa premium-laatua bulkin hinnalla.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
