Maisemakaavan pelätään tappavan kylien elinvoiman Jämijärvellä

Maidontuottajat Simo ja Leena Kivilahti Jämijärveltä miettivät robottinavettaa, kun jälkipolvikin on kiinnostunut maataloudesta. Maakuntakaavoitus uhkaa pistää suunnitelmat jäihin. Kuva: Sanne Katainen

Maatalous ja elinkeinot saadaan loppumaan, jos niille välttämätön kehitys estetään, murehtii maidontuottaja Leena Kivilahti Jämijärven Vihun kylältä.

Keittiön pöydällä on paksu pino Satakunnan vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoa, jotka Kivilahti on kerännyt vajaan kuukauden aikana. "Ei hyvältä näytä. Maatilojen ohella haittoja on tiedossa kaikille elinkeinoille."

Valmistelussa oleva Satakunnan vaihemaakuntakaava ja sen maakunnalliset, arvokkaaksi katsotut maisema-alueet kuumentavat tunteita pohjoissatakuntalaisessa kunnassa.

Jämijärven kunnanhallitus jätti helmikuun puolivälissä maakunnalle lausunnon, jossa se tyrmäsi kaavaluonnoksen täysin. Kunta pelkää, että kaava museoi maaseutualueet ja heikentää kunnan elinvoimaa.

Jämijärven pinta-alasta peräti 22 prosenttia aiotaan siirtää maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Pelloista kaavamerkinnän alle siirtyisi noin kolmannes, Kivilahtien ja Vihun kylän pelloista lähes kaikki.

Kivilahti on harmissaan.

Maakuntahallitus ei informoinut maanomistajia valmisteilla olevasta kaavasta. Asiaan havahduttiin, kun kunta järjesti tiedotustilaisuuden kaavoitustilanteesta helmikuussa.

Kivilahden mielestä Satakuntaliitolla on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Maaseutumaisema on kehittynyt ihmistoimin nykyiselleen, elinvoimaisen maatalouden ja koneellistumisen ansiosta. Jos tätä kehitystä aletaan rajoittaa, maisema ei kauan pysy arvokkaan näköisenä.

Kivilahden mukaan ehdotuksessa on mainittu isot maatalouden tuotantorakennukset, kuten kuivurit, navetat ja sikalat, maiseman häiriötekijöinä. Lisäksi museohallinnolta pitäisi pyytää aina lausunto, kun jotain maisemaa merkittävästi muuttavaa tehdään.

Leena ja Simo Kivilahti viljelevät keskikokoista maitotilaa Vihun kylällä. Navettaa on laajennettu moneen otteeseen ja mielessä on, että muutaman vuoden päästä on tarkoitus investoida robottinavettaan.

"Onko se tulevaisuudessa enää mahdollista?"

Kivilahdilla on neljä lasta, joista kaksi opiskelee maa- ja metsätaloutta ja nuorin haki juuri maatalousoppiin. Kaikilla on halua toimia maatalouden parissa.

Leena Kivilahti hämmästelee myös sitä, että kaavaselostusten mukaan muun muassa aurinkopaneelien rakentaminen häiritsee maisemaa. Samaten isot bioenergiainvestoinnit kuten biokaasuvoimalat voivat olla vaakalaudalla.

Tulevaisuudessa maatilat ovat nykyistä energiaomavaraisempia. Miten se sopii yhteen kaavoittajan näkemysten kanssa, varsinkin kun uusiutuva energia on nykyisen hallituksen kärkihanke, Kivilahti ihmettelee.

Satakunnan vaihemaakuntakaavan maisemarajaukset perustuvat vuosikymmenen alussa tehtyyn Katson maalaismaisemaa -hankkeen inventointiin.

Kivilahden mukaan inventoinnissa on virheitä.

Jämijärven peltojen väitetään olevat satoja vuosia käytössä olleita, 1700-luvun asutuksen peruja. 1920-luvun kartta kertoo kuitenkin, että suurin osa Vihun kylän pelloista on raivattu viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana.