Kotimaisesta öljypellavasta pula
Öljypellavan kulutus kasvaa, mutta kotimainen tarjota ei riitä kattamaan sitä.
Viime vuonna öljypellavan viljelyala oli 1 300 hehtaaria, 500 hehtaaria edellistä vuotta vähemmän. Tarvittaisiin noin 3 000 hehtaaria, jotta tavanomaisen ja luomuöljypellavan siementuotanto vastaisi kysyntää.
Öljypellavaa tuodaan Kiinasta, Kanadasta ja Itä- sekä Länsi-Euroopasta.
Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää vuodessa noin kolme miljoonaa kiloa pellavansiemeniä. Suurin osa niistä kulutetaan leipomoteollisuudessa.
”Miksi viljellä kasveja, joilla ei ole Suomessa kysyntää ja joita siksi joudutaan viemään ulkomaille? Pellavan menekki on taattu”, painottaa Öljypellavayhdistyksen puheenjohtaja Ville Kauppinen.
Hän muistuttaa, että öljypellavan hinnalla ei spekuloida vaan perushinta on tiedossa jo edellisenä talvena.
Pellava on arvokas välikasvi. Se katkaisee hyvin tautipainetta, koska sillä ei juuri ole tauteja tai tuholaisia, Kauppinen kertoo. Juuristo puolestaan kohentaa pellon kuntoa.
Öljypellavan viljely onnistuu tavallisilla kasvinviljelytilan työkoneilla.
Kylvön jälkeen se ei kasvukaudella vaadi muita toimia kuin rikkakasviruiskutukset. Pellava on heikko varjostaja ja huono kilpailija rikkoja vastaan.
Pitkän kasvuajan vuoksi öljypellava sopii parhaiten I ja II -viljelyvyöhykkeille, mutta sitä viljellään menestyksekkäästi myös Etelä-Pohjanmaalla viljelyvyöhykkeellä III.
”Mahdollisuuksia on”, Kauppinen kuvailee satomääriä. Kun kaikki toimenpiteet tehdään oikein, satoa voi hehtaarilta saada noin 2 500 kiloa.
Pellava sopii myös luomuviljelyyn.
Öljypellavan viljelystä kiinnostuneiden kannattaa aloittaa viljely ottamalla yhteyttä alan toimijoihin kylvösiemenen varaamiseksi.
MAIJA ALA-SIURUA
www.hyvinvointiapellavasta.fi/
tiedostot/pellavaopas.pdf
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
