Karjasta luopuminen yleistynytsukupolvenvaihdoksissa
Karjasta luopuminen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on viime vuosina yleistynyt, kertoo vajaat 15 vuotta spv-neuvontaa tehnyt talousagronomi Heikki Ojala Pro Agria Keski-Pohjanmaasta.
Myös kahdessa vaiheessa tehtävät tilakaupat ovat yleistyneet. Viime vuonna Keski-Pohjanmaan sukupolvenvaihdoksista 61 prosenttia tehtiin kerralla, loput vaiheittain. Joinain vuosina kaksivaiheisia kauppoja on ollut valtaosa. Osakeyhtiöksi muuttamisia alueella ei toistaiseksi ole tehty.
Sukupolvenvaihdosten kokonaismäärä ei Keski-Pohjanmaalla ole juuri muuttunut. ”Vajaa 50 tilakauppaa tehdään per vuosi. Kotieläinvaltaisuus varmaan ylläpitää tasaisuutta.”
Jatkajien ikäjakauma on laaja. ”20–39 ja risat”, Ojala sanoo.
Tyypillisimmin jatkaja on melko nuori, koska edellinen sukupolvi haluaa luopua tilasta nuorena. Lisäksi jatkaja on pääsääntöisesti mies, naisia jatkajista on Keski-Pohjanmaalla noin yksi vuodessa.
Tilojen kauppahinnat liikkuvat välillä 100 000–500 000 euroa ja hehtaarit 20:sta 200:an.
Nuorena tilasta luopuvat yllättyvät usein negatiivisesti luopumistuen pienuudesta, jossa kostautuvat alhaiset myel-maksut. ”Tuhannen euron eläkkeet ovat harvinaista herkkua, tavallinen on noin 700 euroa kuukaudessa.”
Ojala muistuttaakin, että eläkettä kannattaa ajatella hyvissä ajoin. ”Usein 20–30 vuotta uraa on jo takana, kun vasta aletaan huolehtia eläkekarttumasta.”
Eläkkeen näkökulmasta tilanpitoa kannattaisi jatkaa pidempään kuin 56-vuotiaaksi.
Sukupolvenvaihdoksia ryhdytään yleensä suunnittelemaan ajoissa, kuten pitääkin. ”Noin viisi vuotta ennen olisi hyvä tarkastella tilannetta ensimmäisen kerran.”
Neuvontaan spv:ssa turvaudutaan lähes aina. ”Ei sitä opita, kun isäntä kerran ostaa ja kerran myy.”
Lisäksi jokainen tapaus on erilainen. Siihen vaikuttavat muun muassa osallisten ikä, koulutus, tuotantosuunta ja velkamäärä.
Yksi vakavimmista ongelmista on koulutuksen puute, joka tulee vastaan silloin tällöin. Mikäli vaadittua 20 opintoviikkoa maatalousopintoja ei ole tehtynä viimeistään kolmantena vuonna, jo myönnetty 80 prosenttia aloitustuesta peritään pois.
Sukupolvenvaihdoksen haasteita ovat lukuisien yksityiskohtien muistaminen ja se, että tilalla pitäisi olla kykyä tehdä tulosta.
”Velkoja ei voi hoitaa ilman tulosta. Tämä koskee eniten kasvinviljelytiloja.”
Usein sukupolvenvaihdoksiin liittyvät myös sukupolvien erilaiset näkemykset tilan hoidosta.
”Isännyys vaihtuu, kun nimi papereissa vaihtuu”, Ojala muistuttaa.
Hän arvelee, että ristiriidat saattavat osaksi johtua siitä, että jatkajat ovat usein varsin nuoria.
”Ehkä saisi olla vähän enemmän elämänkokemusta.”
Yksi ratkaisu tähän ovat yhtymät.
”Niissä kokemus ja osaaminen karttuvat pikkuhiljaa.”
Jatkajia Ojala ohjeistaa hankkimaan osaamista. ”Siellä missä sitä on, tulee myös tulosta.”
Hän kannustaa nuoria lähtemään töihin esimerkiksi ulkomaisille tiloille. ”Jos haluaa tilastaan tietynlaisen, kannattaa mennä ensin sellaiselle tilalle töihin.”
Kotimaassa hyvä vaihtoehto on lomittajana työskentely. ”Kun näkee erilaisia ratkaisuja, on helpompi soveltaa itse.”
Tulevaisuuden tiloilla tarvitaan kykyä verkostoitua, johtaa ja suunnitella töitä. Lisäksi on osattava antaa töitä myös muille. ”Yritystoiminnan laatu voi kärsiä, jos kaikki yritetään jaksaa tehdä itse. Väsynyt mieli ei jaksa kehittyä.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
