Mehiläistenhoitaja: Viljelijä saa "hömppäheinillä" tuhansien eurojen hunajatuotot kymmenen päivän työllä

Syysrapsipelto on varhaisena kukkijana hunajantuottajalle kullanarvoinen. Myös paju tarjoaa mehiläisille kevätravintoa. Kuva: Juha Sinisalo

Hunajantuottaja Taito Heiskanen kertoo, että "hömppäheinällä" eli kesanto- ja luonnonhoitopelloilla on oikein viljeltynä suuri mesipotentiaali.

"Hyvien ja suurien apilaniittyjen viereisistä pesistä voi saada 80 kiloa hunajaa per pesä, kun keskimäärin tuotos on 20–30 kiloa hunajaa."

Jos kyseisiä peltoja on Suomessa 200 000 hehtaaria ja jokaisen hehtaarin mesipotentiaali on 400 kiloa, käytettävissä olisi 8 miljoonan kilon merkittävä mesipotentiaali.

Heiskasen mukaan se saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti ammattimaisella hunajantuottamisella. Kukkivat pellot varmistavat hunajantuotannon onnistumisen, vaikka säät olisivatkin huonot.

Apilan lisäksi muita hyviä maanparannus- ja mesikasveja ovat härkäpapu, erilaiset virnat ja herneet sekä valkomesikkä.

"Syysrapsipelto on mehiläistarhaajan unelma. Kun syysrapsi kukkii keväällä ja sen alle kylvetty apila aloittaa kesäkuussa, parempaa on vaikea hakea", Heiskanen kuvailee.

Viljellyt kasvit, kuten apila, kukkivat pitkään ja varmistavat tällä tavalla hunajasatoa. Tärkeät luonnonkasvit, kuten horsma ja vadelma, ovat hyviä mesikasveja mutta niiden kukinta on lyhyt ja meden keräämisen onnistuminen siksi sääriippuvaista.

Heiskanen suosittelee maanviljelijöille lämpimästi hunajantuotannon aloittamista. Hunajatulojen lisäksi mehiläiset pölyttävät satokasveja ja lisäävät niiden satoa. Pölyttäjät lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta.

"Maanviljelijän kannattaisi laittaa sata mehiläispesää: niiden ammattimaiseen ja tehokkaaseen hoitamiseen kuluu noin 10 päivää kesäkuukausien aikana. Siis ei koko kesässä edes kuukauden työaikaa."

Sadan mehiläispesän ja niittyjen tehokas yhdistäminen voisi hyvänä hunajakesänä tuoda siis 80 kilon hunajatuotannon per pesä. Sadasta pesästä se tarkoittaisi 8 000 kiloa hunajaa, jonka tuottajahinta on noin 5 euroa kilolta.

Rahaa koko tuotosta tulisi 40 000 euroa.

"Ja tämä siis niin, että hunajasato noudetaan kotoa", Heiskanen muistuttaa.

Kokonaisen hunajapesän saa noin 450 eurolla ja sadan pesän kokonaisuuteen olisi Heiskasen mukaan mahdollista kolmen vuoden aikana aloittamalla 30 pesällä. Heiskasen mukaan pesien hankkiminen Keski-Euroopasta laskisi aloituskustannuksia vielä edelleen.

Hunajan tuotanto on Heiskasen mielestä Suomessa täysin aliarvostettua.

"Se nähdään vain harrastelijoiden puuhasteluna", Heiskanen lataa.

"Mehiläistenhoitajia ei pidetä minään eduskunnassa, MTK:ssa tai Maa- ja metsätalousministeriössä. Se on kuitenkin kansainvälisesti erittäin arvostettu ala ja esimerkiksi Argentiinan suurimpia vientituotteita."

Hän toivoo, että maahanmuuttajat toisivat myös kotimaidensa hunaja-arvostusta Suomeen.

"Maahanmuuttajista saataisiin Suomeen maatalouden moniosaajia, niitä käsiä, joita maaseudulla satokauden edetessä tarvitaan. Maatilat voisivat esimerkiksi itse omistaa pesät mutta maahanmuuttaja voisi vastata hunajantuotannosta, josta maanviljelijä maksaisi hänelle palkkaa."

Heiskanen myöntää, että kyseessä on suomalaisten kohdalla varmasti myös kulttuurishokki.

"Kyllähän mehiläiset pistävät, minuakin aina kun olen pesien kanssa tekemisissä. Siihen tottuu, mutta pistää ne."

Myös "hömppäheinästä" puhuminen särähtää maatalousyrittäjäksi kouluttautuneen Heiskasen korvaan. Kun pellot saataisiin tuottamaan hunajaa, myöskään valtion tukea ei valuisi hukkaan.

"Luonnon monimuotoisuudesta ja pellon tuotantokyvystä on pidettävä huolta. Ei ole sellaista kaivoa, jota voi vain tyhjentää täyttämättä sitä koskaan. "Hömppäheinät" eli maanparannuskasvit ja luonnonhoitoniityt pitävät huolta maan tuotantokyvystä ja rakenteesta."

Lue lisää:

Hömppäheinällä pienenkin tilan saa kannattavaksi

"Todella järjetöntä hommaa", tuottaja lyttää luomunurmen tuet

Kymmenes Suomen maatalousmaasta "hömppäheinän" tuotannossa, tuetaan sadoilla miljoonilla euroilla