Turha puhua viljelykierrosta, jos nurmille ei ole käyttöä

Nurmi tekisi hyvää maan rakenteelle, mutta käy kalliiksi tilalle, jolla ei ole sen sadolle mitään käyttöä. Kuva: Pekka Fali

Ilmastonmuutos asettaa maan rakenteelle ja peltojen liikennöitävyydelle yhä kovemmat haasteet, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Heikki Lehtonen.

Maan rakennetta heikentää erityisesti yksipuolinen, pelkästään kevätviljaa sisältävä viljelykierto. Se myös lisää kasvitautien riskiä. Pahimmillaan monokulttuuri voi ajan myötä romahduttaa sadon.

Toisaalta viljelijöiden syyllistäminen yksipuolisesta viljelykierrosta on epäoikeudenmukaista, jos vaihtoehtoisille kasveille ei ole markkinoita, Lehtonen toteaa. Varsinkin nurmen ottaminen viljatilan viljelykiertoon on vaikeaa, jos nurmelle ei ole järkevää käyttökohdetta.

"Turha puhua viljelykierron tarpeesta, jos markkinat puuttuvat."

Yksi vaihtoehto ovat erilaiset ympäristönhoitonurmet, mutta riittääkö niidenkään tuotto kompensoimaan välivuotta viljan viljelyssä?

Lehtosen mukaan kukaan ei voi luvata, että viljelykiertoon ja maan rakenteeseen satsatut rahat saisi tuottoina takaisin viiden vuoden kuluessa.

"Mutta toisaalta ei se maan rakenne odottelemallakaan parane."

Lehtonen puhui keskiviikkona Vilja-alan yhteistyöryhmän järjestämässä Kannattavuus kateissa -seminaarissa Hämeenlinnassa.