Sopimuksiin kaivataan viljanviljelyssä uusia vaihtoehtoja: Kannattaisiko mallia ottaa Ranskasta, Yhdysvalloista tai jopa asuntojen vuokrasopimuksista? ”Nykyinen tilanne on haastava kaikille”
Pitäisi kehittää malleja joissa suuret vaihtelut voitaisiin paremmin huomioida molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla, pohtii MTK:n vilja-asiamies.
Syysviljat ovat talvehtineet muun muassa Etelä-Suomessa poikkeuksellisen huonosti. Kuva: Kimmo HaimiTänä keväänä syysviljoja ovat koetelleet monet haasteet, muun muassa lannoitteiden ja energian raju hinnannousu sekä vehnän huono talvehtiminen.
Tulevaisuudessa epävarmuus satojen suhteen tuskin ainakaan vähenee. Onko hinnat kiinnittävillä, pitkillä sopimuksilla siis tulevaisuutta?
Pitäisi kehittää malleja sopimustuotannon parantamiseksi, joissa suuret vaihtelut voitaisiin paremmin huomioida molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla, pohtii MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. ”A-rehu on viljelijöiden omistama yhtiö. Voisivatko viljanviljelijätkin saada liittyä mukaan joukkoon?”
Maailmalta ja Suomestakin löytyy esimerkkejä vaihtoehdoista. Yhdysvalloissa pellon vuokrasopimukset on sidottu viljan ja raaka-aineiden hintaan, kertoo MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä.
Ranskassa taas on isoja viljelijäosuuskuntia, jotka kiinnittävät hinnan viljelijöiden puolesta ja sitovat vastaavan määrän pörssikauppaan. ”Sillä tasapainotetaan riskiä.”
Suomessa vastaava ei ole ottanut tulta alleen. Onkin kiinnostavaa miten uudet viljaosuuskunnat, kuten Vilja-Tavastia, lähtevät toimimaan. Yksi vaihtoehto ovat hintaputkisopimukset. Jos markkinahinta nousee yli tietyn kynnysarvon, nousee sopimuksen mukaan viljelijälle maksettava hintakin hieman.
Nykyinen tilanne on haastava kaikille, sanoo Lantmännenin viljajohtaja Jaakko Huokkola. Asuntojen vuokrasopimuksissa on elinkustannusindeksi, hän nostaa. ”Voisihan sopimuksiin läpi ruokaketjun tulla indeksi samalla lailla, jolloin korotus tulisi mukaan hintoihin ja suoraan leivän hintaan.”
Riskiä kannattaisi Similän mukaan jakaa kiinnittämällä sadosta kolmasosa keväällä, kolmasosa kesällä ja loput kun viljat on puitu.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
