Lantmännen vaatii suomalaisviljelijöiltä suurempia kaurasatoja: "Keskisatojen noustava nykyisestä”

Lantmännen arvioi suomalaisen kauraketjun kilpailukyvyn ja kannattavuuden vaarantuvan, jos satotasot eivät nouse. Kuva: Harri Mäenpä

Lantmännen Agro ja Yara järjestävät viime talvelta tutun Kaura 8000 -kiertueen uudestaan.

”Satotasot ovat nousseet naapurimarkkinoilla kuten Ruotsissa ja Baltiassa. Jotta kilpailukykymme ja kannattavuus säilyvät jatkossakin, on keskisatojen noustava nykyisestä”, sanoo Lantmännen Agron tuoteryhmäpäällikkö Juho Urkko.

Yhtiöiden mukaan kaura on tulevaisuuden kasvi, joka on raivannut tiensä vahvasti niin kuluttajien kuin teollisuuden avainkasviksi. Sen käyttömuodot, lajikkeet ja viljelymenetelmät ovat kehittyneet uudelle tasolle.

Kiertueen tavoitteena on oppia kauranviljelyn tehokkuudesta, kannattavuudesta ja kauran merkityksestä tulevaisuuden kasvina. Lisäksi etsitään keinoja hallita hometoksiineja.

”Teknologinen kehitys tulee muuttamaan maataloutta, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja vastuullisemman tuotannon”, kertoo Yaran avainasiakaspäällikkö Antti Pakkanen.

Ensimmäinen kolmesta Kaura 8000 -tapahtumasta on Salossa 30. tammikuuta. Kangasala on vuorossa 1. helmikuuta ja Loimaa 15. helmikuuta.

Puheenvuoroja aiheista pitävät Lantmännen Agron ja Yaran asiantuntijat, elintarvikeketjun osaajat sekä uudenlaiset kauran jalostajat.

Kauran hinta on Suomessa tällä hetkellä viljoista kaikista huonoin.

Ostajasta riippuen suurimokauran hinta oli maanantaina 140–144 euroa tonnilta. Rehukauran 115–140 euroa. Rehuohra oli 129–150 euroa. Mallasohran ostotarjous oli neljällä eri ostajalla jokaisella 165 euroa tonni. Leipävehnän vaihteluväli oli 159–180 euroa. Rehuvehnän 126–150 euroa. Rukiin hinta liikkui välillä 162–175 euroa.

Eri viljojen ja maatilojen viljelykustannuksissa on luonnollisesti eroja, mikä vaikuttaa lopputulokseen.