Maitoautonkuljettaja Pekka Nurmela aloittamassa maidon siirtoa. Toimintaa seuraavat Liisa Sääskilahti (takana vas.), Tuija Linjakumpu, Sami Kilpeläinen, Jukka Sääskilahti sekä meijerin työntekijä Mervi Kelahaara. Kuva: Kai Tirkkonen
Ranualla iloitaan miljardin maitolitran saavuttamista – maidontuotannon aluetaloudellinen merkitys on suuri
Ranualla tehtiin maanantaina historiaa. Sääskilahden tilalta kerättiin Arla Pohjois-Suomen, entisen Ranuan Meijerin miljardis maitolitra.
Liisa ja Jukka Sääskilahden lehmät laiduntavat 90 päivänä vuodesta. He ovat tuottaneet maitoa tilalla 30 vuotta. Kuva: Kai TirkkonenMaitoauto kurvaa Liisa ja Jukka Sääskilahden pihaan maanantaiaamuna 11. päivä kesäkuuta. Hetki on historiallinen, sillä Sääskilahden maitotilalta kerätään Arla Pohjois-Suomen ja sitä edeltävän Ranuan Meijerin miljardis maitolitra.
”Hyvältähän tämä tuntuu! Sattui sopivasti, että se miljardis maitolitra lähtee juuri tältä tilalta”, iloitsee Jukka Sääskilahti.
Ranuan Meijeri on nykyään osa Arlaa ja tunnetaan nimellä Arla Pohjois-Suomi. Meijeri vastaanottaa maitoa vuosittain lähes 38 miljoonaa litraa. Jukka Sääskilahden maitotilalla on 24 lypsävää lehmää sekä lisäksi nuorkarjaa. Sääskilahdet ovat tuottaneet maitoa jo 30 vuotta.
Pohjois-Suomessa kasvukausi on eteläistä Suomea lyhyempi. Useimpien viljakasvien menestyksekäs viljely on mahdollista vain poikkeuksellisen hyvinä vuosina. Nurmi menestyy pohjoisessa varsin kelvollisesti, minkä vuoksi valtaosa Lapin maataloudesta on maidontuotantoa.
”Alueen maataloustuotannon arvosta 80 prosenttia muodostuu maidon myyntituloista”, kertoo Arla Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.
Maidontuotannon merkitys Pohjois-Suomen aluetaloudelle on suuri. Kilpeläisen mukaan yksi maitotila tuottaa ainakin viisi työpaikkaa tilan ulkopuolelle.
Noin 35 prosenttia Arla Pohjois-Suomen maidosta kerätään robottitiloilta. Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakummun mukaan maitotilojen investointihalukkuus alueella on suuri.
”Lähtökohtaisesti investoinneissa tavoitellaan pitkällä aikavälillä kahden robotin kokoluokkaa. Peltoala on useimmiten se rajoittava tekijä”, Linjakumpu kertoo.
Arla Pohjois-Suomen tuottajavaltuuston puheenjohtaja Jani Sääskilahti kertoo, että olosuhdehaitat aiheuttavat maitotiloille ylimääräisiä kustannuksia. Hänen mukaansa tilusrakenne on paikoin huono ja etäisyydet pitkiä.
”Yhden robotin maitotiloilla peltojen ja tilakeskuksen välinen etäisyys on keskimäärin 15 kilometriä”, Jani Sääskilahti kertoo.
Hänen mukaansa kustannussäästöjä haetaan muun muassa tilusjärjestelyillä sekä raivaamalla peltoa lähelle tilakeskusta.
”Maidontuottajat käyvät aktiivisesti kauppaa tukioikeuksilla.”
Jani Sääskilahti kertoo, että tukioikeuksia siirretään usein kaukaisilta lohkoilta läheisille raivioille.
”Pitkien matkojen ajaminen tiellä tuottaa kohtuuttoman paljon kustannuksia vuositasolla. Joskus raiviot ovat kilpailukykyinen vaihtoehto, vaikka niillä ei tukioikeuksia olisikaan”, hän kertoo.
Kustannussäästöjä haetaan Jani Sääskilahden mukaan myös yhteishankinnoilla. Koneurakointipalveluita on alueella tarjolla vähän.
”Säilörehunkorjuu ja lannanlevitys on usein mahdollista ulkoistaa, mutta muuten urakointipalveluita ei juurikaan ole tarjolla.”
Hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu on tyytyväinen siihen, että investoinnit Pohjois-Suomen alueella on saatu valmiiksi useimmiten alkuperäisten kustannusarvioiden mukaisesti.
”Kustannusarvion ylittyminen voi syödä tilan maksuvalmiuspuskurin pitkäksi aikaa. Eläinpaikan hinta on pidettävä maltillisena”, Linjakumpu sanoo.
Arla Oy:n Sami Kilpeläisen mukaan Venäjän viennin loppuminen vuonna 2014 oli Suomen maidontuotannolle äärimmäisen ikävä käänne.
”Ennen Venäjä-pakotteiden voimaantuloa Suomessa investoitiin tuotantorakennuksiin korkeilla tuottajahintaodotuksilla, mikä oli paha virhe”, Kilpeläinen toteaa.
”Silloin ei ymmärretty markkinoiden hintavaihteluita. Monissa tapauksissa meijeri on auttanut maidontuottajia pääsemään vaikeiden aikojen yli.”
Kilpeläinen uskoo, että hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen.
”Maidon hinta on vuoden 2014 jälkeen pysynyt matalana.”
Kilpeläisen mukaan toimintaympäristön muutoksiin täytyy osata varautua.
”Maidon hinta määräytyy markkinoilla ja niitä on syytä seurata tarkkaan”, hän muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
