Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Pamahtavatko viljan hinnat taivaisiin? Vilja-analyytikko näkee markkinoilla merkkejä hintapiikistä

    Kiinan ostot vahvistavat kysyntää ja valtiot satsaavat koronaelvytykseen. Markkina-analyytikko näkee yhtymäkohtia vuosien 1970–1973 ja 2004–2007 hintaralliin.
    Discoverer-aluksesta purettiin yhdysvaltalaista soijaa kaksi viikkoa sitten Paranaguan satamassa Brasiliassa.
    Discoverer-aluksesta purettiin yhdysvaltalaista soijaa kaksi viikkoa sitten Paranaguan satamassa Brasiliassa. Kuva: Rodolfo Buhrer / Lehtikuva

    Viljan hinta nousi viidenneksen syksyllä, kun uudet kysyntävetoiset markkinat alkoivat muotoutua. Kohonneet hinnat yhdessä valtion tukitoimien kanssa auttoivat kasvattamaan maatilojen tuloja huomattavasti tänä vuonna etenkin Yhdysvalloissa.

    Kysyntävoittoiset markkinat ovat poikkeuksellisia ​​maataloudessa. Tarjonnan ja kysynnän trendit vaihtelevat yleensä vähän.

    Merkittävien heilahdusten taustalla on usein politiikan muutoksia, kansainvälistä kauppaa ja tariffisotia tai, kuten taannoin Yhdysvalloissa, valtiovallan ohjelmia kuten uusiutuvan polttoaineen standardi. Se tuli voimaan 2007 ja kannusti lisäämään etanolin tuotantoa ja sekoittamista liikennepolttoaineisiin.

    Kehittyvät taloudet Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka suosivat nousevia hintoja, mutta markkinat viilenivät 2014.

    Tarjontatilanne elää kysyntää herkemmin, kun esimerkiksi tärkeä viljaa tuottava maa kärsii hankalista säistä kuten kuivuudesta.

    Tämän hetken kysyntävoittoiset markkinat ovat poikkeuksellisia sikäli, että ne osuvat samaan hetkeen säännöllisesti toistuvien sääilmiöiden sekä ainutlaatuisen finanssipolitiikan kanssa.

    Tyynellämerellä vaikuttava La Niña -ilmiö osuu yksiin miljardien dollarien elvytyksen kanssa, millä yritetään estää koronaviruksen aiheuttamaa taloudellista katastrofia.

    Dollarien pumppaaminen markkinoille heikentää Yhdysvaltojen valuutan arvoa ja tekee vientiviljasta entistä halvempaa ja kilpailukykyisempää.

    AgMarket.netin pitkäaikainen viljamarkkina-analyytikko Bill Biedermann miettii, että menossa on kolmas kysyntävetoinen markkinatilanne, jonka hän on nähnyt.

    Joka kerta, kun niin on käynyt, muutos kytkeytyy Yhdysvaltojen maatalousministeriön tekemiin muutoksiin kuukausittaisissa sato- ja varastoennusteissa.

    Jokainen kysyntäpiikki on ollut erilainen.

    ”Vuosina 1972–74 Venäjän viljasopimus tehtiin hetkellä, jolloin Yhdysvaltojen maataloudessa elettiin syvää kriisiä, Biedermann kertoo.

    Yhdysvallat myi viljaa Neuvostoliitolle kansainvälisten jännitteiden lievittämiseksi. Maataloustuotteista oli samaan aikaan ylitarjontaa Yhdysvalloissa.

    Venäjä alkoi ostaa vehnää ja maissia. Markkinahinnat reagoivat ensin vaisusti, vaikka kauppa lähti rivakasti liikkeelle.

    Hetken päästä herättiin viennin laajuuteen ja ministeriö teki isoja muutoksia kuukausiraporttiinsa.

    Se pelästytti alan toimijat, Biedermann toteaa. Viljaa käyttäviltä alkoi loppua raaka-aine ja futuurimarkkinat räjähtivät. Maissifutuuri pomppasi 1,1 dollarista vakalta syyskuussa 1971 peräti 3,9 dollariin heinäkuuhun 1973 mennessä. Hinta nousi 257 prosenttia.

    Vuosina 2001–2007 Yhdysvaltojen kysyntäennuste muuttui jälleen etanolipolitiikan vuoksi.

    Maatalousministeriö ryhtyi seuraamaan etanolin käyttöä 2002, jolloin etanolituotantoon käytettiin 28 miljardia kiloa viljaa. Vuoteen 2007 mennessä määrä oli kasvanut yli 90 miljardiin kiloon.

    Käyttö kasvaa edelleen ja vuonna 2022 maissia kuluu yli 150 miljardia kiloa liikennepolttoaineisiin.

    Etanolivetoinen kysyntä yhdessä vuosien 2005 ja 2006 katojen kanssa leikkasivat ylivuotisia varastoja 60 miljardista kilosta 25 miljardiin kiloon, 40 prosenttiin aiemmasta.

    Hyödykepörssissä maissin noteeraus vahvistui marraskuun 2005 1,85 dollarista vakalta kesäkuun 2008 7,65 dollariin, yli nelinkertaiseksi.

    Suuret institutionaaliset rahastot sijoittavat usein hyödykkeisiin suojautuakseen inflaatiolta tai hajauttaakseen salkun riskiä. Ne haistoivat tilanteen ja maatalousfutuureihin siirtyi valtavasti varoja.

    Dollarin arvo sukelsi jyrkästi ja kaikki yhdessä vivuttivat maissin hintaa, Bidermann sanoo.

    Entä nyt?

    Yhdysvalloissa maissin kysyntä on vahvistunut aiempaa myönteisemmän kauppapolitiikan sekä Kiinan kasvavan kysynnän takia, kun maan oma sato ei kata enää tarvetta.

    Kiinan maissivarastot ovat supistuneet viimeksi kuluneiden neljä vuotta, kun kulutus on ylittänyt tuotannon. Tämä vuonna Kiinassa on koettu tulvia, kuivuutta pohjoisessa ja tuholaisongelmia maan koillisosassa, mikä on vähentänyt maissin tarjontaa.

    ”Kiina tarvitsee Yhdysvaltojen maissia, mikä avaa ovea Yhdysvalloille kansainvälisten jännitteiden lievittämiseksi tietäen, että Yhdysvalloissa on ylitarjontaa viljasta”, Biedermann kertoo.

    Maissin futuurit käväisivät elokuussa 3,07 dollarissa vakalta. Joulukuun alussa hinta on vahvistunut 4,2 dollariin, nousua 38 prosenttia.

    Viljan hinta voi pysyä korkealla seuraavien viikkojen aikana, kun sijoittajat siirtävät varoja maataloushyödykkeisiin. Se vahvistaa hintaa, kun futuureihin sijoittavat kilpailevat viljaa käyttävien myllyjen kanssa.

    ”Viljaa käyttävien kärsivällisyys ei riitä eivätkä ne jaksa odottaa tilanteen rauhoittumista”, Biedermann selittää. ”Se pakottaa käteisellä viljaa ostavat tulemaan markkinoille entistä aggressiivisemmin.”

    Nyt seurataan, minkälaisen linjan uusi presidentti ja kongressi ottavat maatalouspolitiikkaan, erityisesti kauppaan. Kun koronarokotteet ovat tulossa, ja talous saattaa elpyä seuraavien 12 kuukauden aikana, se voi samalla lisätä viljan kysyntää.

    Korona voi, ironista kyllä, vahvistaa kysyntää, koska valtioiden elvytystoimet johtavat inflaatioon ja heikentävät dollaria. Dollarin arvo on jo sukeltanut ja näyttää painuvat lähiaikoina vuosien 2005–2007 notkahdusta alemmas.

    Dollarin halpenemisen ansiosta yhdysvaltalainen maissi on jo nyt 10 prosenttia edullisempaa kuin kesällä.

    Biedermannin mukaan ”maissin hintojen pitäminen kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla nyt, kun maailma tarvitsee maissia, on hyvin samanlaista kuin 1970–1973”.