Appi avuksi kasvinsuojeluun – sovellus tunnistaa yleisimmät rikkakasvit

Xarvio Scouting -sovelluksella pystyy tunnistamaan rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia. Tältä syysvehnäpellolta sovellus tunnisti saunakukan, mutta ei punapeippiä eikä lupiinia. Sovelluksen muistissa on yli 120 rikkakasvilajia ja yli 200 kasvitautia. Kuva: Markku Pulkkinen

Suomalaisiin oloihin soveltuvia kasvinsuojelu-appeja on julkaistu hyvin vähän. Monissa muissa maissa niitä on tarjolla jo runsaasti. BASF on laajentanut Xarvio Scouting -applikaation käytön myös Suomeen. Sovelluksen avulla voi tunnistaa yleisimpiä rikkakasveja, kasvitauteja, kasvustovaurioiden syitä ja keltamaljaan jääneitä tuholaisia. Sovelluksesta näkee myös syysvehnän ja syysrapsin käyttämän typen määrän.

Testasin Xarvio-sovellusta toukokuun puolessavälissä syysvehnäpelloilla Nurmijärvellä. Rikkakasvien tunnistus tapahtuu ottamalla appiin mahdollisimman selkeä kuva rikkakasvista. Puolen minuutin päästä puhelimeen ilmestyy vastaus, jossa esitetään kolme vaihtoehtoa rikkakasvin nimeksi. Kunkin lajin kohdalla on prosenttitodennäköisyys sille, että kyseessä on sovelluksen esittämä laji. Käyttäjä valitsee oikean vaihtoehdon ja tunnistus on tehty.

Rikkakasvien tunnistamisen kohdalla oli hieman huojuntaa, sillä sovellukseen ei ole kertynyt vielä riittävää tietovarastoa Suomessa esiintyvistä rikkakasveista. Sauna- ja voikukat menivät oikein, mutta esimerkiksi peltokorte ja punapeippi jäivät tunnistamatta. Sovelluksen tekoälyllä on BASFin mukaan tällä hetkellä hallussaan reilun 120 rikkakasvilajin tunnistustiedot.

Kun käyttäjä on hyväksynyt lajitunnistuksen oikeaksi, antaa sovellus suosituksen kyseiselle rikkakasville ja viljelykasville sopivasta torjunta-aineesta. Tämä on varsin näppärää silloin, kun tunnistus osuu kohdalleen.

Kasvitauteja ja tuholaisia ei testauksen aikaan toukokuussa vielä ollut, joten niiden tunnistamisesta ei tullut kokemusta. Syysvehnän typenoton sovellus arvioi varmastikin oikeaan suuruusluokkaan. Melko hyvin versonut ja terveen vihreä kasvusto oli sovelluksen mukaan ottanut keväällä 31 kiloa typpeä, kun taas hieman harvemmalla pellolla typpeä oli otettu 23 kiloa. Typpimittari on ruudulla näkyvän logon perusteella Yaran toteuttama.

Agronomi Hanna Mäkinen BASFin maatalousratkaisuista vahvistaa testaajan havainnot oikeiksi.

"Sovellus on kehitetty Keski-Euroopan oloissa ja siksi se ei tunnista ihan kaikkia suomalaisia rikkakasveja. Tekoäly oppii kuitenkin koko ajan lisää, joten osumatarkkuus paranee. Kasvitautien tunnistamisessa Xarvio toimii jo erittäin hyvin. Tätä ominaisuutta kannattaa hyödyntää kesällä", Mäkinen kannustaa.

"Sovellus tunnistaa ja laskee myös kelta-ansaan jääneet tuholaiset. Tästäkin ominaisuudesta on paljon apua ja ajansäästöä viljelijälle."

BASF on tuonut Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille jo uuden Field Manager -version Xarviosta. Kyseinen sovellus tukee täsmäviljelyä analysoimalla satelliittikarttoja, levityskarttoja ja säätietoja. Sovellus myös varoittaa tauti- ja tuholaisriskeistä ja toimii hyvin yhteen maatalouskoneita ohjaavien terminaalien kanssa.

Mäkinen ei lupaa uudempaa sovellusta Suomeen vielä ensi vuodeksi, mutta toivoo sen tulevan meilläkin käyttöön mahdollisimman pian.

"Tässä vaiheessa kannattaa tutustua Xarvio Scouting -appiin. Sen avulla oppii uutta ja kasvinsuojelua on mahdollisuus tarkentaa. Scouting-sovelluksella on Suomessa tällä hetkellä 2 700 käyttäjää", Mäkinen kertoo.

Scouting-sovelluksessa näkyy kaikkien käyttäjien havainnot niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Saksassa havaintoja tehtiin toukokuussa useita tuhansia päivässä. Suomessa Xarvion käyttö oli toukokuun puolessavälissä luonnollisesti vielä hyvin vähäistä.

Xarvio Scouting -sovelluksen käyttäminen on ilmaista ja mielenkiintoista, joten kannattaa ainakin testata sovellusta. Sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa ja sen voi ladata sovelluskaupoista Google Play ja App Store.