Suomi on nurmituotannon suurmaa – silti kansallinen nurmitutkimus ei riitä kattamaan tiedon tarvetta

MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen (oik.) luovutti nurmiohjelman maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle tiistaina. Kuva: Juho Leskinen

Suomi tarvitsee omaa, kansallista ja suomalaisiin oloihin perustuvaa nurmitutkimusta. Tutkimuksen tarvetta on niin nurmen ympäristö- ja ilmastovaikutuksissa kuin myös viljelykäytännöissä.

Tutkimuksen pitää olla myös nykyistä paremmin koordinoitua ja pitkäjänteistä, toteaa lampuri Petri Leinonen. Leinonen on entisenä tutkijana erittäin huolestunut siitä, että nurmitutkimus on muun tieteellisen tutkimuksen tavoin pilkottu lyhyisiin, enintään kolmivuotisiin hankkeisiin.

"Lyhytkestoisilla tutkimushankkeilla ei nurmitutkimuksessa päästä pitkälle."

Leinonen edusti Lammasyhdistystä kansallisen nurmiohjelman laadintatyössä. Ohjelma luovutettiin eilen tiistaina maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.).

Lammasyhdistyksen ohella ohjelmaa olivat laatimassa MTK, Maitoyrittäjät ja Pihvikarjaliitto. Sen valmistelu polkaistiin käyntiin maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta vuonna 2018, kertoo MTK.n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen.

Ohjelman pohjaksi järjestettiin erilaisia työpajoja ja keskustelutilaisuuksia sekä tehtiin viljelijäkysely. "Näin mukaan saatiin sitoutettua laajasti koko sektori tutkimusta ja neuvontaa myöten."

Pelkkä koordinoidun tutkimuksen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tutkimusten pohjalta kehitetyt hyvät toimintamallit pitää saada vietyä tehokkaasti tilojen käytäntöön.

"Pelkkä tahtotilan määrittely ei riitä. On aivan oleellista, että päätämme tavoista, joilla tavoitteisiin päästään", korostaa ohjelman valmistelussa Pihvikarjaliittoa edustanut lihakarjantuottaja Esko Rissanen Pieksämäen Jäppilästä.

Oma osansa on myös tiedon saattamisella suuren yleisön tietoisuuteen, todettiin useassakin luovutustilaisuudessa käytetyssä puheenvuorossa.

"Meidän pitää tuoda julkisuuteen tutkittua tietoa myös sosiaalisessa mediassa, jossa monet tuottajat ovat aktiivisia", Maitoyrittäjien puheenjohtaja Juha Kantoniemi painottaa.

Sekä Rissanen että Leinonen korostavat myös kotieläintuotannon merkitystä monimuotoisuuden hoidossa.

"Lampaat ovat erittäin suuressa roolissa uhanalaisten luonnonlaitumien ja perinnebiotooppien hoidossa", Leinonen painottaa. Myös emolehmillä ja pihvikarjalla on erittäin suuri merkitys harvinaistuneiden luonnonympäristöjen ylläpidossa.

Kansallisessa nurmistrategiassa merkittävänä painopisteenä on myös vilja-Suomen ja nurmi-Suomen välille syntyneen kuilun häivyttäminen.

Tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä lisäämällä kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä. Myös ympäristö hyötyy, kun kasvinviljelytilojen viljelykiertoon saadaan mukaan nurmivuosia.

Nurmiviljelyn tehostaminen voi tuoda ympäristöhyötyjen ohella myös parannusta tilojen kannattavuuteen, ohjelmassa korostetaan.