Nurmi auttaa hiilensidonnassa – ei pidä niittää liian usein matalaan sänkeen

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta korostaa, että nurmet voivat toimia myös hiilinieluna, ja maanviljelijöillä on useita keinoja esimerkiksi säilörehun teossa edesauttaa nurmien hiilensidontaa. Kuva: Arto Takalampi

Nurmiviljely ja siihen olennaisesti kytkeytyvät maidon- ja lihantuotanto on syyllistetty viime aikojen ilmastokeskusteluissa ja siihen liittyvässä hiilensidonnassa varsin rankasti. Nurmiviljelyn erikoistunut johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kuitenkin torjuu pahimman kritiikin kohtuuttomana.

"Nurmet voivat toimia myös hiilinieluna, ja viljelijät voivat vaikuttaa useilla eri käytännön toimillaan nurmien hiilensidontaan", hän korostaa.

Virkajärven mukaan nurmen hiilensidontakyvystä saadaan lähivuosina huomattavasti lisää uutta tietoa ja tuloksia nykyiseen verrattuna, sillä käynnissä on useitakin aiheeseen liittyviä tutkimushankkeita.

Lähtökohtaisesti nurmet toimivat Virkajärven mukaan vain kivennäismailla aidosti hiilinieluna. Se alentaa merkittävästi maidon- ja naudanlihatuotannon hiilijalanjälkeä.

Sen sijaan multavammilla mailla kuten turvemailla monivuotinen nurmi ei sido hiiltä, mutta peitteisenä se hidastaa turpeen eli hiilen hajoamista. Siitäkin on oma hyötynsä, vaikka se ei näykään plusmerkkisenä hiilitaseessa.

"On kuitenkin parempi, että turvemailla viljellään nurmea eikä viljaa, koska näin hiili ei pääse hajoamaan niin nopeasti. Nurmen vaikutus näkyy myös pienempinä typpidioksidipäästöinä", Virkajärvi sanoo.

Hiilen hajoamiseen multavilla ja turvemailla voi vaikuttaa nurmiviljelyssä myös uusimistahdilla. On sitä parempi hiilensidonnan kannalta, mitä vähemmän kynnetään eli mitä harvemmin nurmi uusitaan.

Virkajärven mukaan uusimisvälin minimi olisi kolme vuotta, mutta mieluusti sitä pidempi. Vanhetessaan nurmen satotaso toki alenee, mutta sitä voisi kompensoida täydennyskylvöllä. Se ei kuitenkaan tuo aina toivottua sadonlisäystä.

"Uusimisessa kannattaa mennä rehuntuotannon mukaan, ja hiilensidonta tulee bonuksena, jos turvemaan kyntöväliä voidaan pidentää. Täystiheä kasvusto on kuitenkin oleellinen niin sadon kuin hiilensidonnankin kannalta", hän huomauttaa.

Myös viljelyvarmalla ja monipuolisella nurmisiemenseoksella on vaikutusta täystiheään kasvustoon ja nurmien hiilensidontaan.

Kasvaessaan nurmi sitoo hiiltä ja jakaa sen osin juuriston ja osin versoihin ja lehtiin. Sitä parempi kasvin hiilensidontakyky on, mitä suurempi ja paksumpi sen juuristo on.

"Nurmilajit 'laskevat' sään, kosteuden ja maan ravinteikkuuden mukaan, kumman käyttöön yhteyttämisessä syntyvä hiili kannattaa jakaa."

"Jos hiiltä ei tarvitse laittaa juuristoon, se ohjautuu maanpäälliseen massaan. Hiilensidonnan kannalta hiilinielu ei silloin ole niin iso", Virkajärvi huomauttaa.

"Satotasosta ei voikaan päätellä, paljonko juurimassaan on sitoutunut hiiltä."

Viljelyvarman, hyvin hiiltä sitovan ja juuristoprofiililtaan sopivan nurmisiemenseoksen Virkajärvi koostaa timoteistä, ruokonadasta ja puna-apilasta. Timotei on matalajuurinen ja viljelyvarma, ruokonata paksu- ja syväjuurinen sekä puna-apila typen- ja samalla myös hiilensitoja.

"Jos lohko on maalajeiltaan tasalaatuinen, noilla pärjää pitkälle. Jos se on vaihteleva, mukaan voi lisätä valkoapilaa ja nurminataa", hän suosittaa.

Korjuukertojen määrässä kannattaa edetä rehun- ja eläintuotannon mukaan. Olennaista Virkajärven mukaan on, ettei nurmea niitetä liian usein matalaan sänkeen.

"Sänki voisi olla mieluummin pidempi kuin lyhyt eli 10–12 senttiä. Se mahdollistaa hyvän jälkikasvun eikä juuristo lähde niin helposti tuhoutumaan."

Kivennäismailla karjanlannan käyttö on eduksi pellon hiilensidonnalle. Lannankäytössä sellaisenaan ja separoituina jakeina palautuu takaisin peltoon helpostikin 500 kiloa hiiltä hehtaarille, annettavasta lantamäärästä riippuen enemmänkin.

"Kun Suomen hiilensidontatavoite olisi 600 kiloa hehtaaria kohti kivennäismailla, karjanlanta on merkittävässä roolissa pellon hiilitaseen kannalta", Virkajärvi laskee.

"Myös ruokinta vaikuttaa ilmastoon. Mitä sulavampaa käytettävä nurmirehu on, sitä enemmän samasta määrästä tulee maitoa ja sitä vähemmän metaanipäästöjä."