Eläintilojen valvontaan kaivataanyhdenmukaisia käytäntöjä
Valvonta luo luottamusta kotimaista
tuotantoa kohtaan.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tiistaina järjestämässä seminaarissa Mustasaaressa pohdittiin yhtenäisiä käytäntöjä kotieläintilojen valvontaan.
Länsi- ja Sisä-Suomen avin ylijohtaja Jorma Pitkämäki toivoi, että viranomaisten käytännöt saataisiin yhtenäisiksi. EU:n valvonta-asetukseen perustuvista Eviran ohjeista huolimatta avin, elykeskusten ja kuntien toimintatavat eroavat vielä toisistaan.
Pitkämäen mukaan on myös tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät valvonnan tarpeellisuuden.
”Valvonta luo luottamusta kotimaista tuotantoa kohtaan.”
Tuottajilla on merkittävä rooli valvonnan sujumisessa.
Länsi- ja Sisä-Suomen avin läänineläinlääkärin Ina Topparin mukaan huhupuheet ja kärjistävä uutisointi saavat monet tuottajat pelkäämää valvontaa. Jännitettä voi lisätä myös vieras valvoja. Otantaan perustuvia tarkastuksia ei enää vuoden 2010 jälkeen ole suorittanut tuttu kunnaneläinlääkäri, vaan valvontaeläinlääkäri.
Närää voi herättää myös se, ettei valvonnoista ilmoiteta etukäteen. Lainsäädäntö velvoittaa tarkastamaan ennalta ilmoittamatta.
”Se mahdollistaa tuottajien tasavertaisen kohtelun”, Toppari perustelee.
Avin viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan tuottajien kokemukset tarkastuksista olivat pääosin myönteisiä.
Toppari ohjeistaa tuottajia hankkimaan neuvojan, jos tarkastus tai oman tilan mahdolliset puutteet mietityttävät. Myös valvojalle voi soittaa.
Topparin mukaan huolehtiminen on turhaa, jos eläinten pidossa on käytetty maalaisjärkeä. Käytännössä riittää, kun tuottaja huolehtii, että eläimillä on ”väljää, puhdasta, valoisaa, ehjää, rehua ja vettä”.
Toppari muistuttaa, että tilat, joilla asiat ovat kunnossa, palkitaan. Niillä on pienempi todennäköisyys joutua uudelleen tarkastuksen kohteeksi.
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
