Markkinakatsaus: Kauppasodan vaikutukset jäisivät Suomen maataloudelle pieniksi

Suomen elintarvikeviennin kannalta muut EU-maat ovat olennaisesti Yhdysvaltoja tärkeämpiä, sanoo Jyrki Niemi. Arkistokuvassa viljalaivan lastausta. Kuva: Markku Vuorikari

Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasodan uhka vahvistui torstaina, kun Yhdysvallat ilmoitti asettavansa tullimaksut EU:sta, Meksikosta ja Kanadasta tuotavalle teräkselle ja alumiinille.

Tuontitullit astuivat voimaan heti perjantaina. Teräkselle asetettiin 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullit.

EU-komissio on jo suunnittelemassa tuontitulleja tärkeille amerikkalaisille maataloustuotteille, kuten maissille ja viskille.

Kauppasodan mahdollinen laajentuminen elintarvikkeisiin ei kuitenkaan aiheuta dramaattisia ongelmia Suomen maataloussektorille, arvioi tutkimusprofessori ja tutkimuspäällikkö Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

"Vaikutukset eivät ole yhtä isoja kuin Venäjän markkinoiden menettämisestä seuranneet ongelmat."

"Suomen elintarvikeviennin kannalta muut EU-maat ovat olennaisesti Yhdysvaltoja tärkeämpiä. Yleisen talouskasvun hidastuminen heijastuu toki myös Suomeen."

Pitkittyvä kauppasota ei Niemen mukaan ole Yhdysvaltojen intressien mukainen. Pyrkimyksenä on EU:n ajaminen kauppapoliittisiin myönnytyksiin.

Myös Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori on maltillinen arvioissaan. Hän uskoo kauppakiistan pitkän aikavälin vaikutusten jäävän vähäisiksi.

Arovuoren mukaan kaikki kaupan esteet ovat aina haitallisia. Hän kuitenkin muistuttaa, että maailmantalouden dynamiikka on nykyisin aivan erilainen kuin vaikkapa 1970-luvulla.

"WTO:n perussäännöt ovat yhä voimassa ja minimoivat esteiden vaikutuksia."

"Määräsuhteet muuttuvat yhdessä hintasuhteiden kanssa. Se on taloustiedettä, eikä siihen liity mitään suurta dramatiikkaa."

Italian politiikan kaaos ja Yhdysvaltojen terästullit ovat hermostuttaneet kansainvälisiä viljamarkkinoita.

Kuivuus eripuolilla maailmaa on kuitenkin yhä merkittävin tekijä viljamarkkinoilla. Kuivuuteen on paikoin saatu helpotusta muun muassa Venäjällä. Euroopassa kuivuus on pahenemassa Saksassa ja Itä-Euroopassa. Ukrainassa sato-odotuksia leikataan.

Suomeen jämähtänyt kuivuus ei näy viljan ostajien antamissa ostotarjouksissa.

Perjantaina lähin vehnänoteeraus oli Pariisin hyödykepörssissä pysynyt yli 180 euron tonnilta.

Maidontuotantomäärä on pysynyt Suomessa vakaana.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan tammi–huhtikuussa maidontuotanto oli saman suuruista.

Maitotilojen määrä on kuitenkin pudonnut viime vuoden huhtikuusta tähän vuoteen 485 kappaleella. Jäljellä olevat 6 661 tilaa tuottavat entistä suurempia määriä.

Nestemäisten maitotuotteiden valmistus väheni tammi–huhtikuussa 2 prosenttia, samoin voin. Juuston valmistus väheni prosentin.

Hollannissa maidon spot-hinta on ollut nousussa ja tavoitti viime viikolla 36 senttiä litralta.

Maitotuotteiden hinnannousut ovat tuoneet Keski-Euroopassa painetta tuottajahintojen korottamiseen.

Sianlihan tuotantomäärät käännähtivät huhtikuussa plussanpuolelle.

Luken mukaan huhtikuussa sianlihaa tuotettiin kotimaassa 5 prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin.

Naudanlihan tuotanto kasvoi 7 prosenttia ja siipikarjan 8 prosenttia.

Lampaanlihan tuotanto väheni 17 prosenttia.

Verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan tammi–huhtikuussa sianlihan tuotanto on ollut 8 prosenttia vähäisempää.

Nautaa on tuotettu prosentti enemmän. Siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut 10 prosenttia.

Lampaanlihan tuotanto on prosentin jäljessä.

Lihan kokonaiskulutus oli tammi-huhtikuussa viime vuotista suurempaa, kertoo Kantar TNS Agri.

Siipikarjanlihan kulutus kasvoi 6 prosenttia ja naudanlihan 4 prosenttia. Sianlihan kulutus oli puolestaan prosentin vähäisempää. Karitsanlihan käyttö kasvoi 3 prosenttia.

Lihan kotimaisuusaste oli keskimäärin 81 prosenttia. Lampaalla kotimaisuusaste on matalin, alle 40 prosenttia.

Lannoitteista Viljelijän Berner julkaisi myymistään Yaran tuotteista niin sanotut välikauden hinnat ennen uuden lannoitevuoden avausta.

Moniravinteisten hinnat laskivat 20 euroa tonnilta kevääseen verrattuna ja salpietari halpeni 32 euroa.