Poutapäivät auttaneet edistämään puinteja – syyskylvöala jää paikoin murto-osaan tavanomaisesta

Pasi Laukkosen tavoitteena on saada puinnit valmiiksi ennen lumisateita. Laukkonen pui kauraa maanantaina Etelä-Pohjanmaan Soinissa. Kuva: Timo Aalto

Puinnit ovat edenneet viimeisen viikon aikana loppusuoralleen. Kaikista puitavista kasveista on korjattuna suuressa osassa maata jo neljä viidennestä. Eniten puitavaa on jäljellä Keski-Suomesta itärajalle ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa puimatta on paikoin yli kolmasosa alasta.

Etelä-Savossa puimaan ei osalla tiloista ole vielä lainkaan myöhään tehtyjen kylvöjen takia.

Syysviljat on puitu käytännössä jo lähes koko maassa; vain Pohjois-Karjalassa rippeet rukiista on vielä korjaamatta ja Kanta-Hämeessä syysvehnistä.

Eniten puimatta on tällä hetkellä härkäpapua ja öljykasveja. Niiden puintia on paikoin päästy vasta aloittelemaan.

"Rypsin ja rapsin puinnit alkavat tällä viikolla. Ne tulevat jatkumaan pitkälle lokakuuhun", toteavat Etelä-Karjalan asiantuntijat.

Tiedot käyvät ilmi Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) tämän vuoden viimeisestä puintikatsauksesta. Sen tiedot on kerätty maanantain ja tiistaiaamun aikana Vyr:n alueellisilta asiantuntijaraatilaisilta.

Eniten puinnit ovat kesken Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, joissa toivotaan hartaasti kuivia puintikelejä. Keski-Suomessa tällä viikolla puitavan viljan laadun sanotaan olevan arvoitus, "oletettavasti ei kovin erinomainen".

Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä hehtolitrapainoihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Pohjois-Pohjanmaalla arvioidaan ohran ja kauran jyvien jäävän kevyiksi.

Kymenlaaksossa sakoluvut olivat ensimmäisenä puiduissa alhaisia, mutta ne paranivat puintikauden edetessä. Kanta- ja Päijät-Hämeen kevätvehnästä noin kolmannes on rehulaatuista matalan sakoluvun takia.

Toisaalta savimaiden kevätviljoissa on runsaasti versontaa ja sen myötä laatua heikentäviä vihreitä jyviä, Kymenlaaksosta kerrotaan. Varsinais-Suomessa ohrilla on havaittu myös tähkäidäntää.

Mallasohran valkuaispitoisuus on useimmilla alueilla pääosin täyttänyt laatuvaatimukset.

Myös syyskylvöjä on sateiden ja puintien lomassa tehty, mutta monin paikoin syyskylvöala on jäämässä suunniteltua pienemmäksi. Esimerkiksi Pohjanmaalla syyskylvöalan arvioidaan jäävän jopa 15–20 prosenttiin verrattuna tavanomaiseen.

Uudellamaalla etenkin syysvehnäala jää suunnitellusta, Varsinais-Suomessa taas ruisala on jäämässä pieneksi huonosti houkuttelevan hinnan takia. Pääosin on kylvetty syysvehnää ja jonkin verran syysöljykasveja.

Kanta- ja Päijät-Hämeessä ei ole juurikaan tehty syyskylvöjä. Tulevat sademäärät sanelevat, päästäänkö viimeisiä syysvehniä kylvämään, maakuntien asiantuntijat toteavat.

Pohjois-Savossa ruista on saatu kylvettyä pieniä määriä. Etelä-Savossa syyskylvöt jäävät sateiden takia osalla tiloista kokonaan tekemättä.

Kahukärpäshavainnoista raportoidaan ainoastaan Uudellamaalta ja Kymenlaaksosta.