Pesis on peleistä maaseutumaisin

Suomen maaseutumaisin peli mestaruussarjoissa on pesäpallo. Vähiten kaupunkimainen on kuitenkin naisten lentopallo.

Miesten Superpesiksessä on tänä vuonna 14 joukkuetta. Niistä peräti neljä on maaseutumaisesta kunnasta: Alajärvi, Kitee, Sotkamo ja Vimpeli.

Lisäksi Ilmajoki ja Kankaanpää ovat taajaan asuttuja kuntia. Loput ensi kesän miesten superpesispaikkakunnista ovat kaupunkimaisia.

Luokitus on Tilastokeskuksen. Se ottaa huomioon asutuksen jakautumisen riippumatta siitä, onko kunta muodollisesti kaupunki vai ei.

Naisten lentopallossa viidestä mestaruussarjapaikkakunnasta on kaupunkimaisia kuntia puolet. Siten mitattuna se on vähemmän kaupunkimainen peli kuin miesten pesäpallo, jossa kaupunkimaiset kunnat ovat ensi kesänä määrällisesti voitolla 8–6.

Naisten lentopallon mestaruusarjassa maaseutumaisia kuntia on yksi: Pihtipudas. Huittinen, Kuusamo, Orivesi ja Pieksämäki ovat taajaan asuttuja kuntia. Kangasala ei ole kaupunki, mutta se luokitellaan kaupunkimaiseksi.

Maaseutumaisia kuntia palloilun mestaruussarjoissa ovat lisäksi Pielavesi miesten lentopallossa, Vimpeli naisten koripallossa, Liperi naisten pesäpallossa, Luvia ringetessä ja Siuntio käsipallossa.

Pienin mestaruussarjoissa joukkuetta pitävä kunta on 3 073 asukkaan Vimpeli. Luvialla asukkaita on 3350, Pihtiputaalla 4 221 ja Pielavedellä 4738.

Maaseudun Tulevaisuuden levikillä mitattuna ykkönen olisi – jääkiekko. Kouvola, Hämeenlinna, Kuopio ja Oulu ovat levikissä tonnariluokkaa. Käytännössä kaikissa muissakin maakuntakaupungeissa on merkittävästi maaseutua kuntaliitosten jälkeen.

Niitäkin enemmän maastulleja menee Helsinkiin, jossa on paljon maaseutuun liittyviä järjestöjä, yrityksiä, hallintoa ja opetusta.

Eduskuntaan ja Maalaisten taloon Simonkadulle lehtiä menee nippukaupalla.