Pappilanpuisto elää kyytönlihasta
Kyyttö eli itäsuomenkarjan eläin on kooltaan vain kolmasosa valtarotuihin verrattuna, joten rehunkulutus ja tilantarvekin ovat pienempiä. Kuvan vasikka on kahden viikon ikäinen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
Pappilanpuiston tilalla Lopella kyytöt eivät ole vain harrastus, vaan tuottoisaa liiketoimintaa. Jouko Helanderin ja Hasse Heikkisen tilan liikevaihdosta 70 prosenttia tulee kyytönlihan myynnistä.
”Geeniperimän säilyttäminen monipuolisena on tärkeää, mutta kyyttöjen pito vain suojelutarkoituksessa olisi pidemmän päälle rankkaa, sillä se vaatii kovaa työtä”, Helander kertoo.
Hienosyistä ja luontaisesti mureaa kyytönlihaa on julkisuudessa verrattu kuuluisaan japanilaisherkkuun, kobe-naudan lihaan.
”Moni asiakas on jäänyt koukkuun eikä halua enää muuta lihaa syödäkään”, Heikkinen myhäilee.
Tila tuottaa lihaa keskimäärin 35, pääasiassa sonnin ruhoa vuodessa. Naudat teurastetaan parivuotiaina, kun teuraspaino on noin 180 kiloa.
Varsinainen teurassonnien kasvatus on tänä syksynä ulkoistettu toiselle tilalle navetan ahtauden takia. Pappilanpuisto teurastuttaa naudat ja myy lihan suoraan asiakkaille.
Oma markkinointi on kannattavuuden perusta. Aiemmin sonnit myytiin teurastamolle, mutta suoramyynti kasvatti lihasta saatavan hinnan 15-kertaiseksi.
Valtaosa lihasta myydään tuoreena. Vakituisia asiakkaita ovat kymmenkunta ravintolaa ja suurkeittiötä sekä nelisenkymmentä netin ruokapiiriläistä.
Heikkisen mukaan à la carte -ravintola tarvitsee isoa määrää lihaa säännöllisesti sen kolmen kuukauden ajan, mitä lista on voimassa. Yksittäiselle tilalle se voi olla vaikeaa.
Tuottaja myisi mieluiten ruhot kokonaisina tai puolikkaina. Tällaisia asiakkaita on saatu aivan viime kuukausina netissä toimivasta ruokapiiristä.
”Asiakkaat tilaavat lihat etukäteen netin kautta ja hakevat ne suoraan tilalta. Joukossa on karppaajia, jotka lihan lisäksi ostavat myös kasviksia”, Heikkinen kertoo.
”Monella heistä tilalla käynti on jo itsessään iso elämys.”
Nyt Suomen suurimpiin lukeutuvalla kyyttötilalla on noin sata nautaa. Koko karja on puhdasrotuista.
Ensimmäiset kaksi hiehoa ja sonni tulivat tilalle Miina Äkkijyrkän karjasta vuonna 1995. Alunperin kyyttöjä ostettiin rakkaudesta lehmiin, vasta myöhemmin miehille heräsi ymmärrys suojella erittäin uhanlaista rotua.
Karjaa on pikku hiljaa kasvatettu omasta eläinaineksesta. Uutta perimää karjaan on saatu muun muassa vaihtamalla sonneja muiden kyyttötilojen kanssa.
Lihaeläimiä tuottavia emolehmiä on nyt noin 30.
”Moni ei innostu lihantuotannosta, sillä kyyttö on alunperin nimenomaan maitorotu. Lihantuotannon pelätään muuttavan rodun ulkomuodon”, Helander sanoo.
”Itse näen, että kyytöistä on muodostumassa kaksi linjaa: lypsytyyppi ja lihantuottaja. Ilman lihantuotantoa rodulla ei välttämättä olisi enää käyttöä.”
Lihan lisäksi tilalla tuotetaan myös kyytön maitoa, jota myydään suoraan tilalta. Lypsäviä on 14.
Tuotostarkkailun tulokset eivät päätä huimaa, sillä parhaimmankin maitotuotos jää 3 300 kiloon puolen vuoden ummessaolon takia. Maidossa on kuitenkin esimerkiksi rasvaa perinteisiä lypsyrotuja enemmän, jopa yli kuusi prosenttia.
Hyvä kestävyys tasaa rotujen välisiä eroja. Tilan vanhin lehmä on 18- ja toiseksi vanhin 16-vuotias. Niiden lisäksi karjassa on useita yli kymmenvuotiaita.
”On hyvä muistaa kokoero: kyyttö on kooltaan vain kolmasosa valtarotuihin verrattuna”, Helander toteaa.
Tilalta on myyty myös eläviä nautoja. Nykyisistä noin paristakymmenestä kyytönlihaa tuottavasta tilasta moni on ostanut eläimiä Pappilanpuistosta.
Karjan kasvaessa vuonna 1938 rakennettu navetta on käynyt ahtaaksi. Uuden navetan rakentamistakin on pohdittu, mutta ajatuksesta luovuttiin.
”Mieluummin karsimme jatkossa hieman eläinten määrää kuin sidomme itsemme velkaan”, Helander kertoo.
Heikkinen ja Helander tulivat aikanaan Lopelle voidakseen kasvattaa leikkokukkia. Kukkakaupasta Helsingissä he luopuivat 2009, ja nyt leikkokukat ovat vaihtuneet erilaisiin kasviksiin.
Tilan 45 hehtaarin peltoalalla tuotetaan karjan rehujen lisäksi muun muassa valkosipulia, musta- ja kaurajuurta sekä palsternakkaa.
Lähiajan suunnitelmissa on tilamyymälän perustaminen Pappilanpuistoon. Kyytön kasvattajat toivovat hallinnolta ymmärrystä pientuottajille.
”Ruokaturva on tärkeää, mutta ohjeistuksen pitää olla selkeää ja käytännössä toimivaa.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
