Hyötykäyttöä rakkolevälle ja kosteikoista mukavat metsästysmaastot – WWF:n ympäristöystävällisin tila on tänä vuonna Ahvenanmaalta

Tage ja Ulla Eriksson tilansa kosteikon partaalla. Kuva: Paula Kallio, WWF

Itämeren ympäristöystävällisimmästä tilasta käytävässä kilpailussa Suomen osakilpailun voiton vei tänä vuonna ahvenanmaalainen Hammaruddan tila. Tilaa viljeleviä Tage ja Ulla Erikssonia kiitellään heidän tekemästään työstä ravinnevalumien ehkäisyssä.

"Hammaruddan tilalla kaikkien purojen vedet käsitellään mahdollisimman hyvin", kilpailun järjestävän WWF:n tiedotteessa todetaan.

Tilan läpi virtaavien purojen ympärille on esimerkiksi rakennettu laajempia ja syvempiä osuuksia eli sedimentointialtaita. Pelloilta irtoava maa-aines eli sedimentti painuu altaiden pohjaan sen sijaan, että kulkeutuisi eteenpäin Itämereen.

Sedimentointialtaiden lisäksi ravinnevalumia ehkäistään pitämällä peltoja kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta.

Monipuolisten vesiensuojelutoimien lisäksi pariskunnan vei voittoon myös heidän innovatiivisuutensa. He esimerkiksi käyttävät maanparannusaineena ja kasvien ravinnelähteenä rannalle ajautunutta rakkolevää. Näin he pystyvät kierrättämään meressä jo olevia ravinteita takaisin viljelyyn.

WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola pitää Hammaruddan tilalla toteutettuja vesiensuojelutoimia "upeana esimerkkinä siitä, kuinka sisävesiä suojelemalla suojellaan aina myös Itämerta".

"Täällä Ahvenanmaalla asia on erityisen konkreettinen, kun Itämeri on joka suunnassa lähellä, ja kaikki purot laskevat suoraan Itämereen.”

Varsinaisten vesiensuojelutoimien ohella Erikssonit ovat edesauttaneet myös maatalousluonnon monimuotoisuuden säilymistä muun muassa monivaikutteisilla kosteikoilla.

”Ne vähentävät pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää, varastoivat kasteluvettä kuivien vuosien varalle ja tarjoavat elinympäristön monille lajeille. Samalla ne kaunistavat maisemaa ja toimivat riistakosteikkoina, mikä on metsästystä harrastavalle maanomistajalle mukava etu”, Tage Eriksson kertoo.

Kosteikkojen lisäksi tilan lajirikkautta edistävät niin sanotut perinneympäristöt, kuten hakamaat ja laitumet, joita tilalla on ennallistettu 1980-luvulta lähtien. Luonnonlaitumien määrä on kasvanut 10 hehtaarista 90 hehtaariin.

WWF on järjestänyt kilpailun Itämeren ympäristöystävällisimmästä tilasta jo useiden vuosien ajan. Vastaava kansallinen kilpailu järjestetään kaikissa Itämeren valuma-alueen valtioissa, ja näiden kilpailujen voittajat kisaavat keskenään koko Itämeren alueen ympäristöystävällisimmän tilan tittelistä.

Kilpailun tarkoituksena on lisätä tietoa ympäristöystävällisen viljelyn parhaista käytännöistä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöystävällisissä viljelymenetelmissä.

Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan monet viljelijät ovat ottaneet käyttöön ympäristöystävällisiä menetelmiä, mutta ne jäävät piiloon. ”Vesistöystävällisten viljelymenetelmien ja ideoiden jakaminen on erittäin tärkeää sisävesien ja Itämeren paremman tilan saavuttamiseksi."

Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnan ja rahapalkinnon inkoolaiselle Krämarsin tilalle, jota hoitaa Nina Långstedt.

Tilan kaksi kosteikkoa, suojavyöhykkeet ja monilajinen kerääjäkasvusto hillitsevät ravinne- ja maa-ainesvalumia. Långstedt myös kehittää tilansa maataloustoimintaa jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi.

Otsikkoa päivitetty 18.6.2019 klo 7:43.