Lähiviikkojen säät ratkaisevatviljasadon laadun ja määrän
Epävakaisista säistä huolimatta viljapelloilla on vielä edellytyksiä keskimääräiseen satoon. Kasvusto on pysynyt pääosin pystyssä, ja lakopaikat ovat harvassa. Keskon koetilalla Hämeenlinnan Hauholla lakoa oli yhden lohkon nurkassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKevätviljakasvustojen kehitys on selvästi jäljessä keskimääräisestä. Kasvua ja kehitystä ovat venyttäneet sekä viileät säät että tavanomaista myöhemmäksi pitkittyneet kevätkylvöt.
Aikaisia monitahoisia ohria päästäneen puimaan vasta elokuun loppupuolella.
Kauran ja kevätvehnän puinnit alkanevat elo–syyskuun vaihteessa, kertoo Pro Agrian tiistaina julkaisema kasvutilannekatsaus.
Ruista päästään puimaan Etelä-Suomessa ensi viikolla. Aikaisten syysvehnien puintien arvioidaan puolestaan käynnistyvän kahden viikon kuluessa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Vaikka sateet ovat olleet paikoin runsaita, edellytyksiä keskimääräiseen kokonaisviljasatoon on yhä. Alueelliset ja tilakohtaiset erot ovat kuitenkin tänä vuonna erittäin suuria.
Tulevien viikkojen sää vaikuttaa ratkaisevasti sadon laatuun, katsauksessa todetaan.
Heinäkuussa Etelä- ja Keski-Suomessa satoi 1,5–2 kertaa enemmän kuin normaalisti.
Eniten märkyys vaivaa alavilla mailla ja peltojen notkokohdissa. Ongelmia on myös maan tiivistymisestä kärsivissä peltojen päisteissä.
Mikäli sateet jatkuvat, kasvustot alkavat lakoontua ja kasvitaudit piinata.
Ainakin toistaiseksi vilja on pysynyt hyvin pystyssä, sillä jyväsato on kehittynyt hitaasti.
Poikkeuksena on ruis. Rankat sateet ovat lakoonnuttaneet ruista. Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa noin kolmannes kasvustoista on laossa.
Viljakasvustojen kehitys on keskimääräisestä jäljessä viikosta puoleentoista koko maassa.
Tavanomaista myöhemmin kylvetyt kasvustot ovat jäljessä jopa kolme viikkoa.
Säiden lämpeneminen ja poutaantuminen heinäkuun viimeisellä viikolla vauhditti kasvua jonkin verran.
Kevätviljojen sadon määrä arvioidaan normaaliksi tai normaalia heikommaksi, mutta vaihtelu niin tilojen kuin lohkojenkin välillä on suurta.
Etelä-Suomen viljelmät ovat kärsineet toistaiseksi vähiten.
Säät ovat korostaneet pellon ojituksen, tasaisuuden ja maan rakenteen merkitystä. Sen sijaan suorakylvettyjen ja tavanomaisesti muokattujen lohkojen välillä ei ole havaittavissa selviä eroja.
Rehuohran arvioidaan kärsineen eniten kesän huonoista säistä. Kasvustot ovat Pro Agrian mukaan tyydyttäviä ainoastaan Etelä-Suomessa ja paikoin Pohjois-Pohjanmaalla.
Syysviljojen sato on arvion mukaan hyvä Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Uudellamaalla. Sadon laadun ratkaisevat puintikauden sääolot.
Runsaat sateet ja viivästyneet kylvöt ovat haitanneet myös kevätviljojen rikkakasvitorjuntaa.
Etelä-Suomen rannikkoalueella, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on havaittu tavanomaista enemmän muun muassa hukkakauraa, juolavehnää, ohdaketta, valvattia ja mataraa.
Erot kasvitautien esiintymisessä ja runsaudessa ovat tänä vuonna tilojen ja lohkojen välillä suuria.
Lehtilaikkutauteja on havaittu runsaasti sellaisissa kasvustoissa, joista tauteja ei ole sateiden takia päästy torjumaan.
Laikkutaudit pienentävät jyväsatoa ja heikentävät sadon laatua.
Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Varsinais-Suomessa on tavanomaista enemmän ruostetta.
Etelä- ja Keski-Suomessa on puolestaan havaittu punahomeiden eli Fusarium-sienten tartuttamia kasvustoja.
Ensimmäisiä rypsikasvustoja päästäneen puimaan syyskuun puolella.
Rypsisadosta odotetaan normaalia tai hieman normaalia pienempää.
Kosteat säät lisäävät kasvustoissa pahkahomeen riskiä.
Tavallista myöhäisempi puintien aloitus ei ole toistaiseksi näkynyt syysviljojen kylvösuunnitelmissa.
Rukiin kylvöalan arvioidaan pysyvän ennallaan useimmilla alueilla. Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa kiinnostus rukiin viljelyyn on vähenemässä.
Kiinnostus rukiin hybridilajikkeiden sekä syysmuotoisten öljykasvien viljelyyn on kasvussa.
Etelä-Pohjanmaalla puolestaan rukiin ja syysvehnän viljelyn odotetaan lisääntyvän.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
