Lannan letkulevitys säästää maata, mutta automatisointi on riskialtista – "Jos jokin menee pieleen, on piha hetkessä täynnä lietettä"


Agronicin vetoletkulevityslaitteen työleveys on 12 metriä. Letkua koneessa on 2 000 metriä. Laahavantailla traktorin tehon tarve on noin 200 hevosvoimaa. Pumppua pyörittävässä traktorissa tehoa saa olla 250 hevosvoimaa. Kuva: Markku Pulkkinen

Matti Salmisen mielestä letkulevityksen paras puoli on, että menetelmä ei tiivistä maata. Viime syksy osoitti, että homma käy märälläkin kelillä. Levitystraktorissa Salminen käyttää aina paripyöriä edessä ja takana. Kuva: Markku Pulkkinen

Kalkinlevitys työllisti askolalaista koneyrittäjää Matti Salmista vielä syyskuun alussa, kun pellot Uudellamaalla tyhjenivät viljoista. Hetken päästä Salminen istuu suurimman osan ajastaan lannanlevityskoneen edessä. Eikä minkä tahansa koneen, sillä lannan letkulevitys on vielä melko harvinaista.

Uudenmaan Koneurakointi on levittänyt liete- ja kuivalantaa vuodesta 2012. Kuiva- ja lietelantavaunujen lisäksi yritys hankki reilu vuosi sitten Agronicin vetoletkulevittimen.

"Ajatus letkulevitykseen siirtymisestä tuli asiakkailta. He toivoivat vähemmän maata tiivistävää vaihtoehtoa. Letkulevitys tuntui itsestäkin hyvältä menetelmältä", Salminen kertoo hankinnan taustoista.

Kolmen osakkaan yritys ryhtyi tuumasta toimeen ja alkoi etsiä sopivaa konetta. Haapavetisen Agronicin levittimen toiminta vakuutti ja tehtaalla alettiin koota konetta yrittäjien toiveiden mukaan.

"Halusimme 12 metrin työleveyden ja laahavantaat, koska niiden vetovastus on pieni. Pumppukärryn valitsimme sillä periaatteella, että lietesäiliön päässä pumppua säätämässä on aina toinen henkilö. Automatiikan pumppauksessa koimme liian riskialttiina. Jos jokin menee pieleen, on piha hetkessä täynnä lietettä", Salminen perustelee.

Kokonaisuudelle kertyi hintaa verottomana reilut 170 000 euroa. Pelkät letkut maksoivat lähes 50 000 euroa. Viiden tuuman runkolinjaletkua on 1 400 metriä ja neljän tuuman peltoletkua 600 metriä.


Asiakkaiden puheet letkulevityksen suosimisesta muuttuivat todeksi märkänä viime syksynä. Pellot eivät kantaneet kunnolla lietevaunuja, mutta letkulevitys sujui lähes ongelmitta. Salminen kävi heittämässä keikkaa jopa 200 kilometrin päässä Askolasta.

"Levitimme viime vuonna letkulevittimellä 70 000 kuutiota lietettä. Tänä vuonna on levitetty noin 40 000 kuutiota."

Koneyrittäjien kokemukset letkulevityksestä ovat pääosin myönteiset. Letkujen nopea kuluminen on ollut pieni yllätys. Myös pumppua on jouduttu räätälöimään paremmaksi, sillä se joutuu koville, koska se voi käydä useamman tunnin yhteen menoon.

"Levityksen nopeus on menetelmän hyvä puoli. Letkujen kanssa pulaamisessa ja ajoreitin suunnittelussa menee oma aikansa, mutta sen jälkeen levitys käy nopeasti. Pystymme levittämään tunnissa reilut 200 kuutiota, mikä on noin kaksinkertainen määrä vaunulevitykseen verrattuna", Salminen sanoo.

"Renkaiden uria ei myöskään jää peltoon. Käytämme levityksessä aina paripyöriä edessä ja takana."

Letkulevittimellä pystyy kattamaan halkaisijaltaan noin kolmen kilometrin ympyrän, jolloin ympyrän sisään jää 700 hehtaaria. Ajoreittien suunnittelu tapahtuu Googlesta saatavan ilmakuvan perusteella. Myös runkoletkun vieminen teiden alitse rumpujen kautta on suunniteltava. Kovin pienille lohkoille letkulevittimellä ei kannata mennä, koska alkuvalmistelut vievät aikaa.

"Etälietesäiliöiden avulla letkulevitystä voisi lisätä. Meillä on 35 kuution siirtokontti, jolla lietettä voi kuljettaa kauemmas tilalta."

Lietteen levitysmäärän säätäminen tapahtuu paineen ja ajonopeuden avulla. Vetotraktorissa on automaattiohjaus ja kosketusnäyttö, joka näyttää peltoon menevän lannan määrän. Päisteissä letkun painetta lasketaan. Kuljettaja ja pumpun käyttäjä ovat koko ajan yhteydessä toisiinsa LA-puhelimilla. Letkujen yli ajamista pyritään välttämään, mutta sekin on mahdollista, kunhan laskee letkun painetta.


Uudenmaan Koneurakointi tarjoaa liete- ja kuivalannan levityksen lisäksi kalkin, kipsin ja ravinnekuitujen levitystä. Metsän muokkauksia yritys tekee kolmella kääntyväalustaisella kaivurilla. Energiapuuta korjataan kaivinkoneen energiapuukouralla. Metsissä hyörii lisäksi Ponssen kuormatraktori. Yritys murskaa myös peltojen ja teiden reunapusikoita. Talvella tehdään lumitöitä.

Laajentumissuunnitelmia yrityksen kolmella omistajalla ei tällä hetkellä ole. Salmisen mukaan oma aika on jo kortilla ja uusia kuskeja on vaikea löytää.