Luomutuotanto ei toimi ilman karjaa ja lantaa – "maitotilat ovat Suomessa luomun vankka selkäranka"

Karjan laiduntamisella on ruuantuotannon lisäksi ekologinen, luonnon monimuotoisuuteen liittyvä merkitys. Jyrki Peltolan tilan nurmiseoksissa on 10–20 eri kasvilajia. Pellot ovat olleet luomussa yli 10 vuotta. Kuva: Sanne Katainen

Lehmä on luomussa monellakin tapaa hyötyeläin.

Jos katsotaan tilannetta koko ekosysteemin kannalta, lanta on aina tärkeässä asemassa, kertoo Luomuliiton hallituksen puheenjohtaja Janne Rauhansuu.

”Maitotilat ovat vankka selkäranka luomulle koko Suomea ajatellen.”

Olisi kuitenkin tärkeää, että eläinten määrä olisi oikeassa suhteessa käytössä olevaan peltoalaan, Rauhansuu korostaa.

”Teollinen eläintuotanto ei ole enää luomutuotannon näkökulmasta optimitilanne.”

Isossa kuvassa luomu tarvitsee karjaa, mutta yksittäisellä tilalla luomuviljely voi olla mahdollista ilman eläimiäkin.

Ilman lantaa täytyy turvautua viherlannoitusnurmeen, kuten ilmasta typpeä sitovaan apilaan.

Nurmen tulee muutenkin olla aina mukana kierrossa luomuviljelmillä. Eläinten lantaa käytetään lisälannoituksena.

Jos karjanlantaa ei ole, lisälannoitusta voidaan luomussa saada briketöidystä lihaluujauhosta tai kanankakasta.

Paikallinen omavaraisuus on luomussa tärkeä tavoite, jolla voidaan sopeutua myös kriisitilanteisiin, kuten energian tai tuotantopanosten saatavuusongelmiin.

Lantaa ja nurmia voitaisiin hyödyntää myös biokaasuntuotannossa, josta taas saadaan lämpöä ja polttoainetta traktoreihin ja työkoneisiin.

Rauhansuun tiluksilla Varsinais-Suomessa karjaa on vain muutaman lampaan verran, tuomassa monimuotoisuutta. Lantaa on kuitenkin tarvittaessa saatavilla.

”Näkisin, että olisi ilmaston kannalta järkevää, että eläimiä olisi siellä, missä nurmi kasvaa hyvin.”