Vesi kiinnosti EU-vieraita – meillä liikaa, toisaalla liian vähän

Vieraat kävivät Timo Lehtisen tilalla Paimiossa. Etunenässä vasemmalta Joel Karlsson, Teemu Hauhia, Pascal Pelt ja Ben Allen, jonka takana Timo Lehtinen. Oikealla vierailut vetäjä Eija Hagelberg. 

Salolainen Peppi Laine esitteli vieraille jokilaaksoa, jossa lampaat laiduntavat suojavyöhykealueella. 

Mikkolan tilalla Salossa entinen kasteluallas on muutettu kosteikoksi. 

Kun maatalousväki Euroopan ääriltä kohtaa, ihmettelyn aiheeksi voi nousta esimerkiksi vesi. Näin kävi, kun Euroopan maaseutuverkoston teemaryhmä kokoontui tiistaina ja keskiviikkona Suomessa.

”Italialainen vieras harmitteli, että heillä lantaa tai muuta orgaanista ainesta on käytettävissä hyvin vähän. Ehdotin, että biomassaa lisättäisiin maaperään kerääjäkasvien avulla”, vierailua isännöinyt Eija Hagelberg kertoo.

”Kävi ilmi, ettei se ole mahdollista. Kuivuus on iso ongelma, eikä ole järkevää käyttää viimeisiä vesitippoja kerääjäkasville.”

Suomessa taas pulmana on liika vesi. ”Kerroimme, miten varsinkin viime syksy ja talvi olivat vaikeita eikä vesi meinannut mahtua minnekään.”

Ilmastonmuutos korostaa Euroopan alueiden eroja entisestään. Kuumuus ja kuivuus hiipivät Etelä-Euroopasta kohti maanosan keskiosia, ja Suomeen luvataan rankkasateita ja äärioloja.

Suomessa vierailleen teemaryhmän aiheena on vesien ja maaperän kestävä hoito. Mukana oli muun muassa virkamiehiä ja neuvojia. Edustettuina olivat esimerkiksi Italia, Puola, Luxemburg, Ruotsi, Hollanti, Unkari, Britannia ja Kreikka.

Kokouksen ja seminaarin lisäksi vieraat pääsivät käymään Timo Lehtisen Rekottilan tilalla Paimiossa sekä Peppi ja Marko Laineen Mikkolan tilalla Salossa.

Molemmat tilat ovat mukana paikallisessa savimaiden rakennetta miettivässä Samara-ryhmässä sekä asiantuntijoina Järki Pelto -hankkeessa.

”Kummatkin ovat isoja tavanomaisia tiloja, jotka tekevät asioita tehokkaasti ja kestävällä tavalla”, Hagelberg summaa.

Viljelijäryhmät nousivatkin yhdeksi vierailun pääpuheenaiheista.

”Niille olisi selkeästi tarvetta, samoin tahoille, jotka pystyisivät näitä ryhmiä ohjaamaan. On todella hyödyllistä, kun jokainen kokeilee tahollaan jotakin ja kokemukset jaetaan.”

Maaperäasiat ovat monimutkaisia, rengaspaineista maaperän mikrobiologiaan, Hagelberg toteaa.

”Moni viljelijä ottaisi mielellään vastaan lisää koulutusta.”

Maan kasvukunnon hoito on nousemassa isoksi asiaksi koko Euroopassa, vierailulla todettiin.

Esimerkiksi tilakokojen kasvu ja siihen liittyvä vuokramaan yhä suurempi osuus puhuttivat. ”Miten investoinnit vuokrapelloille, esimerkiksi säätösalaojituksen rakentaminen, onnistuvat?”

Teemaryhmä tarjoaa ajatuksiaan EU:n seuraavan maaseutuohjelmakauden suunnittelun avuksi.

Ryhmäläisille on selvää, että ekonomia ja ekologia käyvät käsi kädessä, Hagelberg toteaa. ”Saadaan parhaita tuloksia, kun sekä viljelijä että ympäristö ovat tyytyväisiä.”

Maan kasvukunto on molemmissa avainasemassa. ”Ja jos vielä samalla saadaan hiiltä varastoitua maaperään, sitä parempi.”