Suomalaiset angukset hurmasivat vieraat
Vapolan tilan angukset ottivat kiinnostuneena vastaan ulkomaiset vieraat. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoUusikaupunki (MT)
Joukko portugalilaisia astelee kenkiä verhoavat muovisuojukset kahisten laitumen laidalla. Kamerat räiskyvät ja stetsonien alta luodaan eläimiin kiinnostuneita silmäyksiä.
Vaikka keskusteluja käydään laitumella ainakin viidellä kielellä, aiheesta ei ole epäselvyyttä. Tapahtuman mustat päätähdet, angukset, tarkkailevat yleisöään kiinnostuneena.
Miroslav Vráblikilla on kotonaan Tšekissä 60 emolehmää. He ovat matkustaneet anguksen perässä ympäri maailmaa, eikä Suomi tee poikkeusta.
”Täällä on kaunista ja puhdasta, joten miksemme tulisi.”
Mikä anguksissa sitten viehättää? ”Se on sydämen kysymys. Rakastamme niitä”, Vráblik vastaa ja taputtaa rintaansa.
Monia tulijoita kiinnostavat Suomessa käytettävät sukulinjat.
”Suomessa käytettävät linjat ovat erilaisia kuin muualla Euroopassa”, kertoo portugalilainen jalostusneuvoja Paulo Costa.
Portugalissa anguksia kasvatetaan Azorien saarilla, joissa on paljon huonosti viljelyyn, mutta hyvin laidunnukseen soveltuvia maita.
Costa etsii keskikokoista sonnia, jonka vasikoiden syntymäpainot olisivat alhaiset. Suomesta sellaisia voisi löytyäkin.
Iron Total -sonni lähestyy yleisöä päätään viskoen. Costaa hymyilyttää.
”Se on kuin traktori!”
Angus on valloittanut Euroopan laitumet, sillä se sopeutuu monenlaisiin olosuhteisiin. Joka toinen vuosi järjestettävä European angus forum on kasvattajille paitsi huvia, myös tärkeä osa kasvatustyötä.
”On parasta, että kehitämme rotua yhdessä ja samaan suuntaan”, Vráblik summaa.
Suomen angusyhdistykselle tapahtuma on ollut voimainponnistus.
Kiertue on toteutettu vapaaehtoisvoimin ja neljän päivän ohjelmaan on mahdutettu liuta tilavierailuja.
”Olemme yrittäneet mahduttaa mukaan mahdollisimman erilaisia tiloja. Tämä on läpileikkaus anguksen kasvatuksesta Suomessa”, summaa Jyrki Ankelo Vapolan tilalta. Myös tiukka aikataulu on sanellut valittuja tiloja.
Ensimmäinen tilakohde on Ankelon oma luomutila.
Ankelon vaimo, arkkitehdin koulutuksen hankkinut Katariina Vapola on ajatellut kokonaisilmettä Vapolan tilan suunnittelussa. Puuaitojen ympäröimillä luonnolaitumilla silmä lepää.
Herlinit ovat huolehtineet herefordin maineesta, mutta harvemmalle kuluttajalle on selvää, mikä on aberdeen angus.
HK Scanin tuotantoneuvoja Juhani Numminen näkee, että rotukarjojen brändäämisessä on vielä paljon työtä.
”Lihakulttuurin kehittyminen ja hyvän lihan arvostaminen on Suomessa alkutekijöissään.”
Musta angus on suomalaisen lihantuotannon kulmakiviä.
Se tunnetaan erityisesti hyvin marmoroituneesta ja mureasta lihastaan. Marmoroitumista ei teurastamojen hinnoittelussa oteta huomioon, mutta sen edut ovat lihatalon tiedossa.
Numminen uskoo, että hän tunnistaisi anguksen lihan sokkotestissä maun perusteella.
Matkan aikana käydään keskusteluja eurooppalaisen sertifioidun anguspihvilihan markkinointimahdollisuuksista.
”Markkinoilla on naudanlihan lisäksi paljon muitakin valkuaisenlähteitä”, Costa linjaa. ”Laatu on nyt ratkaiseva tekijä.”
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
