Palopuron biokaasuasema vihittiin käyttöön – Tiilikainen painoi vihreää nappia, koska punainen on varattu oppositiolle

Palopuron tankkausaseman avajaisissa maanantaina Kari Koppelmäki (vas.), Erkki Kalmari, Markus Eerola, Kimmo Tiilikainen ja Esa Muukka. Kuva: Michelle Joyce/Nivos Oy

Kiinalainen Hang Si keskustelee Palopuron biokaasuaseman vihkiäisissä Nivoksen Esa Muukan kanssa. 

Hyvinkääläisellä maatilalla elettiin maanantaina juhlallista ja historiallistakin hetkeä: runsas kutsuvierasjoukko oli todistamassa, kuinka Palopuron agroekologinen symbioosi alkoi lopultakin toimia.

Palopuron Biokaasu Oy:n omistajat, Nivos Oy:n toimitusjohtaja Esa Muukka, Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari ja naapurin Lehtokummun tilan isäntä ja tutkija Kari Koppelmäki, leikkasivat juhlallisesti vihreän nauhan, ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) painoi tankkauskoneen vihreää nappia.

"Koska punainen on varattu oppositiolle", Tiilikainen vitsaili lumipyryssä.

Letku johti kaasun autoon, ja auto hyrähti tyytyväisenä käyntiin. Testaukset oli tehty tosin jo lauantaina, kun tilalla vietettiin yleisöavajaisia, jolloin kaasutankkaukseen syntyi jopa jonoa. Tapausta lienee odotettu, sillä aseman piti aueta viime vuoden puolella.

Agroekologisen symbioosin hankalahko nimi kätkee sisälleen timanttisen idean: nurmesta saadaan energiaa ja lannoitetta, joilla pyöritetään tuotantoa ja myytävää jää muillekin. Tällaisen hiilineutraalin kiertotalouden tavoitteena on säästää ympäristöä, ravinteita ja rahaa sekä pyrkiä ravinne- ja energiaomavaraisuuteen.

Parhaimmillaan panoksiltaan hajautettu tuotanto voi auttaa jopa riippumattomuuteen isoista toimijoista niin ruokaketjun alku- kuin loppupäässäkin, ja luoda paikalliselle ruuantuotannolle omat markkinat.

Hyvinkään symbioosi pyörii Markus Eerolan luomumaatilalla, ja hyödyntää tilan oman viherlannoitusnurmen lisäksi naapurien kanan- ja hevosenlantaa. Kun ainekset mädätetään, syntyy biokaasua, jolla liikutetaan oman tilan traktoreita ja tankataan autoja, lämmitetään rakennuksia ja kuivuria ja pyöritetään jatkossa myös luomuleipomoa, joka käyttää tilan omaa viljaa.

Mädätysjäte puolestaan toimii lannoitteena omilla ja naapurien pelloilla ja parantaa maata tehokkaammin kuin lanta.

Knehtilässä on kyseessä Suomen ensimmäinen täyden mittakaavan panoskuivamädätyslaitos. Mäntsäläläisen energiayhtiö Nivoksen liiketoimintajohtaja Sanna Kokkosen mukaan Suomeen mahtuisi samantien 150 tai jopa tuhat vastaavaa laitosta.

Uudellemaallekin niitä menisi kymmeniä, jos peltojen kasvillisuus käytettäisiin paremmin hyödyksi. Se vaatisi kuitenkin kumppaneita, sillä tämäkään miljoonan euron investointi ei olisi onnistunut pelkästään maatilan omalla lompakolla. Mukana on siksi pääkumppani Nivoksen lisäksi valtio, Helsingin yliopisto, joukkorahoitusta ja laitetoimittaja Metener Oy.

Myös kiinalaiset olivat löytäneet tiensä Knehtilään. Liu Jun on jo tehnyt Yang Pu New Energy -yhtiölleen sopimuksen Metenerin laitoksen toimittamisesta Pekingiä ympäröivään Hebein maakuntaan tämän vuoden toukokuussa. Maatalousvaltaisella seudulla viljellään viljan ohella puuvillaa, ja oljet on jätetty yleensä peltoon tai poltettu.

"Se on ongelma ilmastolle", Suomessa asuva Liu Junin kollega Hang Si kertoo.

"Biokaasulaitosten potentiaali on suuri siksikin, että valtio on tukenut tähän saakka vain aurinkoenergialaitoksia, mutta tämän vuoden alussa mukaan tuli myös biokaasu."

Hänen mukaansa kiinalaiset ovat kiinnostuneita ainakin 50 Metenerin biokaasulaitoksen lisensseistä.

Tiilikaisen mukaan kiinalaiset olivat etukäteen varmistaneet hänen Kiinan-vierailullaan, että Metener on varmasti luotettava liikekumppani.

Sitran johtaja Mari Pantsar muistutti, että jos nykymeno jatkuu, vuonna 2050 tarvittaisiin neljä maapalloa. Raaka-aineista hukataan valtaosa, ruuastakin kolmannes. Raaka-aineiden käyttö kaksinkertaistuu vuoteen 2060, vaikka ilmastopäästöjen pitäisi päinvastoin puolittua paljon nopeammin.

"Suunta on nyt ihan väärä."

Sitrassa mietitäänkin muun muassa käyttöön perustuvia veromalleja, joissa kuitenkin maaseutu saisi huojennusta.

Palopuron symbioosi on puolestaan osa maailmanlaajuista "majakkamaatilojen" verkostoa, jolla kansakuntia herätellään luonnonvarojen kestävään käyttöön.