
Hekalin sikatilalla Huittisissa härkäpapua on suorakylvetty vuosien ajan – aikainen kylvö ja maltillinen puintivauhti tuottavat kohtuullisen sadon
Harvaksi jäänyt kasvusto ei ole onnistunut varjostamaan rikkaruohoja tainnoksiin ruiskutuksista huolimatta. Tuholaisilta Hekalin härkäpavut ovat tänä vuonna säästyneet.
Hekalin tilalla kasvatetaan lihasikoja, joiden rehuksi härkäpapu päätyy, kertoo isäntä Henry Järä. Kuva: Carolina HusuHeinäkuun loppupuolella huittislaisen Hekalin tilan Kontu-härkäpapujen varret olivat venyneet vain puolimetrisiksi, koska kasvukauden alun kuivuus hidasti taimettumista.
Lyhyissä varsissa on palkoja tavallista vähemmän. Lisäksi palot ovat normaalia pienempiä, kertoo tilan isäntä Henry Järä.
Härkäpavulla päätteetön kasvutapa, joten varren ylimmässä osassa on kukkia vaikka alimmissa osissa on jo palkoja.
Pellot ovat kasvukauden aikana saaneet vettä kovin epätasaisesti: toukokuussa 48 millimetriä ja kesäkuussa 28 millimetriä. Heinäkuussa sadetta tulikin yhden päivän aikana huikeat 106 millimetriä.
Erityisesti kesäkuun sateiden vähyyden takia kasvusto on paikoin harvaa, joten se ei ole aivan kyennyt varjostamaan rikkakasveja tainnoksiin.
Glyfosaattiruiskutuksesta huolimatta savikka ja saunakukka pukkaavat paikka paikoin pavunvarsien tasalle.
Tuholaisia tai tauteja ei Hekalin härkäpapupelloilla ole tänä vuonna ollut, Järä kertoo.
Hän pitää Hekalia yhdessä vaimonsa Marittan kanssa. Vanhin lapsista on myös mukana tilan töissä.
Tilalla on viljelyksessä 160 hehtaaria, joista 15 hehtaaria on härkäpavulla. Tänä vuonna satoa kertyy noin 1 500 kiloa hehtaarilta, Järä arvioi. Määrä on 500 kiloa vähemmän kuin keskimäärin tilan pelloilta on vuosien varrella papuja puitu.
Ensimmäisen kerran härkäpapua kokeiltiin kerran 7–8 vuotta sitten, Järä kertoo.
”Papuja kertyi peräti nelisen tonnia hehtaarilta ja kasvusto oli heinäkuun lopulla lähes metrin mittaista. Sadosta jätettiin siementä odottavamaan seuraavaa kylvöä”. Sopivaan kevääseen vierähti aikaa neljä vuotta.
Härkäpavun puinti alkaa yleensä elokuun puolivälissä. Niitäkin vuosia on ollut, että sadonkorjuu on venynyt syyskuulle, Järä kertoo.
Lyhyttä kasvustoa on haasteellista puida. Lisäksi pellolle pitää mennä oikeaan aikaan, jotta kypsimmät palot eivät varise.
Varret saattavat tukkia puimurin olkikelan. Järä on kuullut, että jotkut viljelijät ovat ratkaisseet asian irrottamalla olkikelan ketjun. Se helpottaa varsien kulkemista puimurin läpi.
Pavut kuivataan 14 prosentin kosteuteen, Järä kertoo. Kuivaus tapahtuu niin, että ensin laitetaan kuivurilla lämmöt päälle. Sitten kierrätetään lämmintä ilmaa ja tämän jälkeen vielä kerran lämmöt päälle.
”Sanotaan, että kun kuivurissa on kerran kuivattu härkäpapua, papuja löytyy vielä kymmenenkin vuoden päästä. Pitää paikkansa.”
Härkäpavun kasvukausi on noin 100 päivää. Järän mukaan kylvämään pitää päästä ennen toukokuun puolta väliä, jotta maassa riittää kosteutta ja kasvi ehtii tuleentua.
”Tänä vuonna härkäpapu kylvettiin 1. päivä toukokuuta.”
Hekalan pellot on suorakylvetty kymmenisen vuotta. Kylvökoneena Tume Nova Combi 3 000.
Pavut päätyvät 5–7 senttimetrin syvyyteen rivivälin ollessa 12 senttimetriä. Siementä Järä käyttää 300 kiloa hehtaarille. Ajonopeus on hyvä pitää korkeintaan kymmenenä kilometrinä tunnissa.
Tilalla kasvatetaan lihasikoja, joiden lietteellä härkäpapupellot lannoitetaan.
Kaikki tilalla tuotettu vilja syötetään sioille. Härkäpapu on mukana viljelykierrossa valkuaiskasvina. Lisäksi viljellään ohraa, kauraa ja syysvehnää.
Härkäpapu kuohkeuttaa juurillaan maata ja juurinystyröidensä ansioista sitoo maahan typpeä. ”Hurja vaikutus seuraavana vuonna kylvettyyn ohraan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

