Puola ei innostu maataloustukien viherryttämisestä
VARSOVA (MT)
EU:n maataloustukien viherryttämisesitykset eivät tyydytä puolalaisia.
Komission viherryttämislinja lisää viljelijöiden taakkaa ja kustannuksia sekä heikentää EU-maatalouden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, muistuttaa Puolan maatalousministerin eritysavustaja Beniamin Gawlik.
Gawlik kritisoi myös sitä, ettei esityksessä ei oteta huomioon täydentävien ehtojen tai ympäristötuen kautta saavutettuja tuloksia.
Gawlik kertoi Puolan cap-linjasta Itämeren suojelua viljelijävetoisesti ajavan Baltic Deal -ohjelman järjestämän vierailun yhteydessä lokakuun toisella viikolla.
Puolalaiset haluavat joustoa tukien viherryttämiseen. Gawlikin mielestä riittää, jos puolet tilan pellosta on nurmella tai Natura-aluetta. Samoin alle 15 hehtaarin tilat pitäisi kelpuuttaa automaattisesti mukaan.
Pientilojen asemaa halutaan vahvistaa, mikä sopii pienten peltotilkkujen Puolalle. Maatiloja on edelleen yli puolitoista miljoonaa ja keskiala on alle 10 hehtaaria, vaikka rakennekehitys on ollut EU-aikana nopeaa.
Viherryttämisen ehtoja rikkoviakin aiotaan kohdella puolalaisten mielestä liian ankarasti. Sanktiot tulee kohdistaa vain viherryttämisosaan, ei kaikkiin suoriin tukiin.
Puola haluaa vahdittaa suorien tukien harmonisointia jäsenmaiden välillä. Komissio tarjoaa aikatauluksi vuotta 2019, mikä ei riitä, Gawlik sanoo.
Puolalaiset pitävät tiukasti kiinni siitä, että ainakin aiempi tukipotti säilyy.
Puola on huolissaan siitä, että maatalousuudistus muuttaa tukijärjestelmät entistä monimutkaisemmiksi päinvastaisista lupauksista huolimatta. ”Pienviljelijäjärjestelmä on ainoa asia, joka yksinkertaistaa tukia.”
Gawlikin mukaan Puola ajaa pientilan rajan nostamista 15 hehtaariin nykyisestä 5 hehtaarista.
Aktiivisen viljelijän idea on itsessään hyvä, mutta komission mallia Gawlik pitää lähinnä painajaismaisena.
Tuen saajista peräti 94 prosenttia sai edellisvuonna tukia alle 5 000 euroa, jolloin aktiiviviljelijän määritelmä ei koske heitä. Joka kolmannella tukia hakeneella on alle kolme hehtaaria peltoa.
Suuritilojen tukileikkuri on Gawlikista mielenkiintoinen ehdotus, mutta Puolassa sillä ei ole juuri merkitystä. Yli 150 000 euron tukiin ylsi viime vuonna 802 hakijaa maan yli 1,5 miljoonasta viljelijästä.
Viljelyn monipuolistamisen kriteereihin puolalaiset ehdottavat, että kesannot luetaan yhdeksi viljelykasviksi. Alan täyttymistä tulee tarkastella kansallisesti tai alueellisesti, ei tilakohtaisesti.
Gawlikin mukaan Puola haluaa jatkaa sokeri- ja maitokiintiöitä ainakin vuoteen 2020 asti.
Kun hänelle huomautti suomalaisten viljelijöiden olevan samaa mieltä, Gawlik tuhahti: ”Kertokaa se myös omalle maatalousministerillenne. Edellinen (Sirkka-Liisa Anttila) piti asiaa esillä, mutta nykyiseltä (Jari Koskinen) ei ole tullut tukea kiintiöille.”
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
