Onko sinun maatilasi pölyttäjäystävällinen? Näillä keinoilla voit tarjota pörriäisille paremmat olot

Mehiläinen on yksi Suomen tärkeimmistä pölyttäjistä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Baltic Sea Action Group on julkaissut Pölyttäjäystävällinen maatila -oppaan, jossa esitellään tapoja, joilla suomalaiset viljelijät voivat kehittää toimintaansa pölyttäjäystävällisemmäksi.

Opas on osa Nesslingin säätiön tukemaa hanketta, jonka tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen tavoite on säilyttää ja ennallistaa olemassa olevaa luontoa eikä korvata sitä jollain uudella.

Oppaan alussa esitellään Suomessa esiintyviä pölyttäjiä ja kerrotaan niiden merkityksestä maataloudelle.

Toinen puoli oppaasta on ratkaisukeskeinen: siinä määritellään tapoja, joilla omasta maatilasta voi tehdä pölyttäjäystävällisemmän. Tavoite on, että pölyttäjät pyritään ottamaan huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa tilan toiminnassa.

Keskeistä omalla maatilalla on tarjota pölyttäjille kukkia, sopivat olot lisääntymiselle ja muita resursseja, kuten talvehtimispaikkoja. Hyviä pesimä- ja talvehtimispaikkoja ovat esimerkiksi vanhat hirsirakennukset tai lahoava puu.

Oppaan mukaan kasvinsuojeluaineille tulee etsiä vaihtoehtoisia menetelmiä.

EU:n Pellolta pöytään -strategiassa tavoitteena on puolittaa kasvinsuojeluaineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Tuholaiset ja rikkakasvit pidetään kurissa muun muassa mekaanisen hallinnan, luontaisten petohyönteisten ja viljelykierron avulla. Monipuoliseen viljelykiertoon kuuluvat hyönteispölytteiset viljelykasvit, kuten apila ja härkäpapu.

Vieraslajeja tulisi torjua, sillä ne syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta, josta monet pölyttäjät ovat riippuvaisia.

Erityisesti perinnebiotoopit, monivuotiset niittypellot, pitkäaikaiset luonnonhoitopellot ja leveät pientareet tarjoavat hyvää elinympäristöä pölyttäjille.

Porrastettu kylvö ja niitto kesannoilla, kukkapelloilla ja monimuotoisuuskaistoilla takaa pölyttäjille ravintoa pidemmäksi ajaksi.