Viljasta ja öljykasveista hyvä sato hankalasta alusta huolimatta

Kannonkoski 28.8. Asko Hänninen ei muista montaa yhtä helppoa puintisyksyä kuin tämänvuotinen. Elokuun lopussa meneillään oli kauran puinti. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Viljelijöillä riitti keväällä monenlaista pohdittavaa ennen touoille pääsyä. Edellisen syksyn sateiden ja märkyyden takia peltoja oli jäänyt puimatta ja muokkaamatta. Oma lukunsa oli, mistä kylvettävälle alalle saadaan siementä, kun monella tilalla siemenen itävyys oli aivan liian alhainen ja kauppiaiden varastot olivat jo ehtineet tyhjetä.

Kaiken lisäksi kylvettävää oli runsaasti, koska syysvilja-ala oli jäänyt pieneksi.

Talvikin jatkui poikkeuksellisen pitkään ennen kuin kevät toden teolla koitti, kertaa päättyvän vuoden kasvukautta viljan ja öljykasvien tuotannon näkökulmasta MTK:n kasvinviljelyasiamies Max Schulman.

Hankalista lähtökohdista huolimatta niin hehtaarisadot kuin viljan laatukin olivat tänä vuonna pääasiassa hyvät.

Pitkästä aikaa myös öljykasvit olivat ilonaihe. Niiden hehtaarisadot nousivat monen heikon vuoden jälkeen, Schulman muistuttaa.

Siemenkauppa kävi vilkkaana koko talven. Jo ennen vuodenvaihdetta oli käynyt selväksi, ettei sertifioitu kylvösiemen tulisi riittämään kevään tarpeisiin.

Syynä kovaan kysyntään oli erityisesti syksyn märkyys, minkä myötä monilla tiloilla omaksi siemeneksi tarkoitettu sato ei ollut riittävän laadukasta kylvösiemeneksi. Ongelmia oli myös pakkaamoilla, sillä monen sertifioitavaksi viljellyn siemeneränkin itävyys jäi alle vaaditun.

Siementilanteen ensiavuksi Suomi jätti joulukuussa EU:n komissiolle itävyyspoikkeushakemuksen.

Itävyyspoikkeus tarkoittaa itävyydelle asetetun sertifiointirajan määräaikaista alentamista 85 prosentista 75 prosenttiin. Pakkaamoiden mukaan (MT 18.1.) varastoissa oli alkuvuodesta paljon sellaista siementä, jonka itävyys oli vain vähän alle vaaditun 85:n.

Itävyyspoikkeus myönnettiin Suomelle tammikuussa.

Se ei kuitenkaan yksin riittänyt korjaamaan tilannetta. Siksi Huoltovarmuuskeskus esitti työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM), että sen varastoista vapautettaisiin markkinoille 9 000 tonnia kevätvehnän, ohran ja kauran siementä. Se vastaa noin 10 prosenttia normaalivuoden siemenkaupasta.

TEM antoi luvan varastojen avaamiseen huhtikuun puolivälissä.

Vaikka siementilannetta saatiin helpotettua, monella viljelijöillä meni viljelysuunnitelman laatiminen ja siementen saaminen hyvin myöhään, Schulman toteaa.

Kylvöjen jälkeen koettiin monin paikoin tavanomaisesta kuivuudesta, samoin pitkin kasvukautta, vaikka paikallisesti saatiin hyvinkin voimakkaita sateita.

Kuivuus ei kuitenkaan merkittävästi haitannut viljojen kehitystä.

”Ei, vaikka jossain vaiheessa siltä alkoi jo näyttää.”

Schulmanin mukaan hyvälaatuiseen peitattuun siemeneen ja kasvinsuojeluun sekä huolelliseen muokkaukseen satsanneet viljelijät pääsivät hyviin hehtaarisatoihin.

”Myös sadon laatu on hyvä. Ei huippu, mutta hyvä”, hän luonnehtii.

Edellisvuosien tapaan myös tänä vuonna viljelyä rasittivat tuotantopanosten korkealla pysyneet hinnat. Ne vaikuttivat viljelyn taloudelliseen tulokseen, vaikka Schulmanin sanoin ”tiloilla ei tehdä mitään turhia toimenpiteitä, vaan kaikki on nykyisin hyvin tarkkaan harkittua”.

JUHANI REKU

Aikaisemminkin olisi voinut kylvöt aloittaa, mutta kylvösiemenen

toimituksessa oli ongelmia ajoissa

tehdystä tilauksesta huolimatta.«

Jos ojitukset eivät ole kunnossa, vilja on voinut kellastua liiasta vedestä.«

Kyllä tää on niin juhlaa nyt.

Oikein ilolla pui.«

Avaa artikkelin PDF