Kesanto ja rypsi vähenevät,kauraa ja ohraa lisätään
Kauran viljely kiinnostaa. Viidennes siitä tähdätään elintarvikekäyttöön. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoViljamarkkinoiden hyvä veto näkyy ensi kesän viljelysuunnitelmissa. Moni kesantolohko siirtyy kasvamaan viljaa.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR selvitti tammi–helmikuussa yli 3 000 viljelijän kylvöaikeet. Tuloksista on laskettu koko maata koskeva ennuste.
Kesannon ja luonnonhoitopeltojen yhteenlaskettu ala näyttää supistuvan 43 000 hehtaaria. Eniten ala vähenee Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Kauran viljely kasvaa prosentuaalisesti eniten, yli kymmeneksellä. Hehtaareissa kauraa kylvetään 35 000 lisää. Nousu on suurinta Lounais- ja Etelä-Suomessa.
Vajaa viidesosa kaura-alasta tähdätään elintarvikekäyttöön, loppu rehuksi.
Myös rehuohra-ala kasvaa, näillä näkymin 22 000 hehtaarilla. Kasvu on suurinta Pohjanmaalla sekä Lounais-Suomessa.
Mallasohran hyvät markkinanäkymät ja kohtuullisen hyvä hinta lisäävät sen vetovoimaa. Viljelijät suunnittelevat kasvattavansa mallasohran tuotantoa 15 prosentilla.
Syysvehnää kylvettiin viime syksynä vain 60 prosenttia edellissyksyn määrästä.
Kevätvehnäalan arvioidaan pysyvän ennallaan, mutta syysvehnän väheneminen laskee yhteenlaskettua vehnäalaa kuudella prosentilla.
Syysruista kylvettiin viitisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kun mukaan lasketaan kevätruis, ruisalan arvioidaan laskevan viime vuodesta viisi prosenttia.
Kotimaiselle rypsille olisi menekkiä, mutta kylvöennuste näyttää sen suhteen synkältä.
Rypsin viljelyala laskee selvityksen mukaan 16 prosenttia, rapsin nousee hiukan. Niiden yhteenlaskettu ala jäisi runsaaseen 80 000 hehtaariin eli vuoden 2009 lukemiin.
Eniten rypsiala putoaa Etelä- ja Lounais-Suomessa. Pohjanmaalla lasku on maltillisempaa.
VYR muistuttaa, että selvitys kuvaa viljelijöiden kylvöaikeita tammi–helmikuussa. Hinta- ja markkinanäkymät sekä kevään säät saattavat vielä aiheuttaa suuriakin muutoksia.
Viljelijöiltä kysyttiin myös, mitkä tekijät vaikuttavat heidän kylvöpäätöksiinsä.
Viljatiloilla eniten vaikuttaa viljelykierto. Muita merkittäviä tekijöitä olivat viljamarkkinanäkymät sekä edellisvuoden sato ja markkinat.
Tukipolitiikka mainittiin tässä kyselyssä viimevuotista useammin.
Kotieläintiloilla tärkein kylvöjä ohjaava tekijä on kotieläinten rehun tarve. Viljelykierto nousi toiseksi.
SATU LEHTONEN
Tutkimus on osoitteessa
www.vyr.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
